Näytetään tekstit, joissa on tunniste askartelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste askartelu. Näytä kaikki tekstit

tiistai 24. maaliskuuta 2015

Kevättä ilmassa

Luokka alkaa kuoriutua talvisista askarteluista vähitellen kevääseen. Käytävän ikkunassa kurkistelevat lasten virkkaamat puput, karhut ja hiiret. Lumihiutaleet, joita eläimet ikkunalla ovat ihastelleet, "sulivat" viime viikolla lasten reppuihin. Suolalla ja liimalla askarrellut lumihiutaleet olivat viimeinen talvinen askartelumme, ja vähän jo tuntui että kevät koitti ennen kuin nämä valmistuivat, mutta satoihan sitä lunta vielä tälläkin viikolla....
Ketjusilmukat virkattiin villalangasta koukulla. Eskarissa oli jo harjoiteltu sormivirkkausta ja taitavien ohjaajien avustuksella koukun käyttöä opetettiin jokaiselle kädestä pitäen ja kaikki saivat hienot eläimet virkattua. Osa innostui jatkamaan ketjusilmukoiden virkkaamista vielä työn valmistuttuakin.






Edellisestä yllin jaksosta seinällä vielä muistuttavat oravat, joiden viereen rakentuu vähitellen keväinen järvimaisema.




Hauet ja ahvenet ovat jo pari viikkoa uineet lasten maalaamien, leikkaamien ja kiertämien aaltojen ja kaislojen lomassa.




Tällä viikolla kalat saavat seurakseen upeita sinisorsakoiraita. 


Pääsiäinen näkyy luokassamme myös. Järven rannalle lennähtäneet tiput olivat yhden oppilaani ideoimat. Hän toi mallin ja ohjeistikin hienosti muita askartelun tekemisessä. Tänään koristelimme virpomisoksia. Puolessa tunnissa syntyi lasten käsissä näin upea asetelma värikkäitä oksia.








maanantai 12. tammikuuta 2015

Lumiukot, lumiukot...

Lumiukot, lumiukot ketjussa kulkee,
nysäpiipun, nysäpiipun suuhunsa sulkee.
Olalle he taputtavat ystävää ja veikkaa,
hangella heittelevät kupperiskeikkaa.
Lumiukko, lumiukko pyöreä kuin pulla,
hauska on sun kerallasi tanssimahan tulla.
Kädessä on keppi ja nappina on hiili,
ketterä on pyörimään kuin automobiili.

Kylläpä syntyi hienoja lumihiutalepalloja lumiukkojen kera tänään!








perjantai 31. lokakuuta 2014

Kummituksia ja luurankoja

Eskareiden ja ekaluokkalaisten yhteisten perjantaituntien teemana oli kahtena viime viikona Halloween. Hurjat tarinat, laulut ja sadut sekä äänitehosteet pimennetyssä luokassa, taskulampun, kynttilä- ja kurpitsalyhtyjen valossa olivat vähän jännittäviäkin. Leppoisa lastenkirja alkaa tuntua yllättävän jännittävältä, kun ope lukiessa kuiskailee ja samalla taustalta kuuluu pöllön huhuilua, tuulen suhinaa ja narahteluja. 


Eskariopen pisteellä lapset askartelivat alla kuvattuja yö- ja päiväkummituksia. Omalla pisteelläni aloitimme keskustelemalla halloweenin historiasta ja siitä miksi sitä vietetään, millaisia asioita siihen liittyy ja miten halloween liittyy seuraavana päivänä vietettävään pyhäinpäivään. 


Keskustelun jälkeen lapset leikkasivat luurangon osat ja sen jälkeen noppapelinä kisasivat ryhmissä kenen luuranko valmistuu ensin. Heittäessään ykkösen sain liimata harmaalle kartongille vartalon, kakkosella yhden käden kerrallaan ja kolmosella jalan. Lapset suunnittelivat luurangoille hienoja asentoja ja osa piirsi vielä taustalle karmivia kuutamoita, pelottavia puita ja kammottavia kiviä. 


Askartelun jälkeen jatkettiin tuntia samoissa ryhmissä kurpitsamuistipelin parissa. Lopuksi rauhoituttiin vielä yhteiseen satuhetkeen, jossa kirjana oli Mustan yön arvoitus, jonka lukemisen jälkeen virisi paljon keskustelua siitä miten yksin pimeässä omalla kotipihalla tai omassa huoneessa tututkin asiat ovat alkaneet pelottaa, vaikka on tiennyt puskassa rapistelevan oman kissan tai huoneessa naksahtelevan lattialämmitystermostaatin. Ruokailuun leijuimme yö- ja päiväkummitusten tapaan äänettömästi ja huomaamattomasti. Taisi siellä pari luurankoakin kyllä kolistella portaita alas...

Luokassa oli viikon ajan esillä mm. Hassut hurjat hirviöt, Siiri ja kauhea kummitus, Kaapikellon kummitus ja muita teemaan sopivia kirjoja, joita osa lapsista innostui lukemaan. 






maanantai 15. syyskuuta 2014

Pistetyöskentelyä

Aamun ensimmäinen opetusjakso kestää meillä puolitoista tuntia. Pilkon sitä usein kahteen tai kolmeen tuokioon, joiden välillä pidetään jonkinlainen pikkuvälitunti; leikitään ja lauletaan.
Viikko alkaa normaalia pidemmällä aamupiirillä. Istumme patjoilla piirissä, juttelemme viikonlopun kuulumisista ja usein luen vielä jotakin meillä kesken olevaa kirjaa tai puhun ajankohtaisista asioista.
Harjoittelemme samalla kuuntelemista, kertomista ja oman vuoron odottamista.

Tänään aloitimme työskentelyn aamupiirin jälkeen kolmessa pisteessä. Ensimmäinen oppilas ehti jo innostua "pistetyö" sanan kuultuaan, että teemme pistelytöitä paperille, mutta todellisuus ei ollutkaan ihan sitä.

Piste 1: Lego-torneja
Korillinen duplo-palikoita ja kuvia valmiista torneista. Lasten piti rakentaa samanlaisia. Sen jälkeen jokainen sai vielä suunnitella oman torninsa, värittää sitä vastaavan kuvan ja rakentaa tornin. Tämän jälkeen kaikki rakensivat vielä ryhmäläisten suunnitelmien mukaiset tornit. Kävin ryhmässä myös kyselemässä selvästi sarjoitettujen tornien kohdalla, miten tornia voisi vielä jatkaa, jotta sama sääntö toteutuisi.



Piste 2: Pöllö-askartelua
U-viikolla aloitimme pöllöaskartelut, joita ryhmissä nyt jatkettiin. Tällä pisteellä ei paljon apua tarvittu ja työskentely oli helppoa, kun tarvittavat tavarat olivat kaikki käden ulottuvilla.

Piste 3: Kirjaimet ja sanat
UIAS-kertaussivun tekemistä käsialaharjoituskirjaan. Tässä oli hyvin aikaa seurata jokaisen kirjoittamista, ohjata oikeaan kirjoitusotteeseen ja korjata kirjainten suuntia, kun kirjoittajia oli kerralla korkeintaan 6 ja kaikki istuivat saman pöydän ympärillä.

Vilkas ja vauhdikas luokka rauhoittuu selvästi paremmin tällaiseen pienissä ryhmissä tehtävään pistetyöskentelyyn kuin koko ryhmän toimintaan ja opekin ehtii paremmin auttaa, kun jokin pisteistä on melko omatoimisesti sujuva. 20 minuutin rytmitys oli sopiva, askartelua ehti hyvin saada eteenpäin eikä kukaan väsynyt kirjoitustehtävässäkään. Legorakenteluunkin aika oli juuri sopiva.

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Syksyisiä kädentaitoja

Ensimmäisten kouluviikkojen aikana olemme ehtineet jo monenlaista. Ensimmäisenä käsityönä aloitimme kirjanmerkit vohvelipujotteluna, samalla harjoiteltiin solmun tekemistä ja langan pujottamista neulan silmään. 

Ensimmäisellä viikolla teimme luokan oveen auringon, jossa säteilevät kaikkien oppilaiden kädenkuvat. Lapset täyttivät ensin A4-paperit eri väreillä, piirsivät sen jälkeen paperin takapuolelle oman käden kuvat ja leikkasivat irti. 


Metsäretkellä lapset innostuivat tekemään luontotaidetta. Näin hieno lehti syntyi kepeistä ja kävyistä!

¨

Eskareiden ja ekaluokkalaisten perjantaisissa väripiireissä oli teemana kahtena ensimmäisenä perjantaina sadonkorjuu. Omalla pisteelläni arvuuttelin hajun perusteella kasvimaan satoa ja arvausten jälkeen maistelimme myös. Maistiaisina oli lanttua, kesäkurpitsaa ja porkkanaa. Luin tunnin mittaisen tuokion aluksi ja lopuksi teemaan sopivat tarinat Tuula Korolaisen ja Leena Lumpeen tekemästä Sillä sipuli -kirjasta. Aloitussadun jälkeen haisteltiin ja maisteltiin, sitten tunnistettiin värityskuvina olleita vihanneksia ja juureksia ja väritettiin niitä. Myöhemmin kaikkien ryhmien värityksistä koottiin käytävään hienot sadonkorjuukärryt.


Väritystehtävän jälkeen luin vielä toisen sadun: Seitsemän vihreää miestä. Lukemisen jälkeen lapset arvuuttelivat mitä vihreät miehet oikein olivat ja lopulta saivat itse olla jättiläisinä, jotka rikkoivat seitsemän vihreän miehen veneen ja laskea veneen soutajat. Seitsemän vihreää miestähän olivat siis herneitä, jotka soutivat omalla palollaan ja päätyivät sadun lopussa jättiläisen vatsaan :)




Ohjaajiemme askartelupisteellä lapset valmistivat omat säilykepurkit sekä porkkanataulut repimällä. 






keskiviikko 20. elokuuta 2014

Aarrearkusta löytyi avain

Tämän viikon kirjaimena on A

Aamulla luokkaan oli ilmestynyt laatikko, jota tutkittiin ja ihmeteltiin mikä se voisi olla - aarrearkku!

Sana kirjoitettiin taululle ja ryhdyttiin pohtimaan mitä aarrearkusta mahtaisi löytyä.
Vinkiksi lapset saivat, että sisältö alkaa samalla kirjaimella kuin aarrearkku. Taululle kirjattiinkin pitkä lista lasten hyviä ehdotuksia.


Kun ehdotuksia on jo niin paljon, että opelta alkoi kirjoitustila loppua. Päätettiin kurkistaa mitä arkussa on. Ensiksi sieltä löytyi pieni metallinen avain. Pohdimme yhdessä minne avain voisi sopia, mutta se jäi vielä arvoitukseksi, kun ei aarrearkussamme ollut lukkoa.

Arkusta löytyi vielä lisää avaimia. Metallisen avaimen kuva, joka kiinnitettiin arkkuun muistuttamaan meitä siitä mitä kaikkea arkusta on löytynyt sekä jokaiselle lapselle oma avain. Sellainen avain, jolla voi avata Aapisen, eli lukuavain. Lukuavaimen reiästä kurkisteltiin vielä Aapisen a-sivua ja luettiin tavuja.

Seuraavana aamuna taululla odottivat lasten keksimät a-alkuiset sanat lapuille kirjoitettuna. Sanoja oli (yllätys, yllätys) yhtä monta kuin oppilaitakin. Jokainen sai pulpetilleen yhden sanan, jota ryhtyi tutkimaan. Eriyttäminen oli helppoa, kun taitavimmat saivat pisimmät ja vaikeimmat sanat. Laskettiin montako kirjainta ja tavua sanassa oli ja tehtiin pituusjonoja sanojen pituuden mukaan lyhimmästä pisimpään ja pisimmästä lyhimpään.

Torstaina jatkettiin ryhmätunneilla A-viikkoa kirjainharjoituksilla. Piirsimme isoja ja pieniä a-kirjaimia ensin Taikamaan sähköisen materiaalin animaation mallista " omalla taikakynällä" (=sormella) pulpettiin, sen jälkeen kaikki pääsivät vuorotellen tekemään kirjaimia älytaulun taikakynällä, jonka muste katoaa puolen minuutin kuluttua. Taululle oli lasten mielestä ensimmäisellä kerralla vähän vaikeaa, mutta sitäkin mieluisampaa kirjoittaa ja lapset hämmästelivät kaikki vuorollaan katoavia kirjaimia.  Ensimmäisellä kerralla teimme niin, että kaksi lasta kerrallaan pääsivät kirjoittamaan älytaululle ja muut katselivat kirjoittamista. Intoa riitti lapsilla ihan vain toisten kirjoittamisen ja kirjainten taululta katoamisen hämmästelyyn. Kun kaikki olivat saaneet kirjoittaa muutaman ison ja pienen a:n taululle, saivat oppilaat viivattomatt A4-kokoiset vihot, eli taidevihot. Vihkon ensimmäiselle sivulle jokainen oppilas sai taiteilla liiduilla värikkään taideteoksen, jossa sai olla pelkkiä a-kirjaimia (isoja ja pieniä).


Taiteilun jälkeen tarkastelimme ison ja pienen A-kirjaimen asuinpaikkaa harjoituskirjan viivastolla ja lopulta lapset pääsivät kirjoittamaan kirjaimia myös harjoituskirjan sivulle. Tässä vaiheessa kirjaimet olivatkin jo tosi hienoja!

A-viikon päätteeksi askartelimme vielä auringonkukkia, jotka olivat koristaneet luokkaamme dokumenttikameran alla taustakuvana  jo koko viikon.