Riimittelyä, loruttelua ja lukemista

 Olemme koko lukuvuoden ajan tehneet yhteistyötä esikoululaisten kanssa perjantaisin. Tuntien sisällöt ovat olleet monipuolisesti taide- ja taitoaineita, ympäristö- ja luonnontietoa ja äidinkieltä. Tänään, lukuviikolla ja Kirjan ja ruusun päivän jälkitunnelmissa riimittelimme, loruttelimme ja luimme kirjoja.
Aloitimme tunnin laulamalla Olipa kerran harakka -laulua Satu Sopasen ja Tuttiorkesterin tahtiin. Tutkimme sanoja ja rivien loppuja yhdessä ja lapset oivalsivat hienosti, että viimeisistä sanoista löytyy paljon samoja kirjaimia ja tavuja. Tulipa sieltä heti yhdeltä taikasana: riimi!

 

Laulun jälkeen lapset arvuuttelivat aluksi riimittelyaiheisia arvausloruja (Saat siitä hyvä maitoa, jos sinulla on lypsytaitoa... ) ja muodostivat itse riimejä valmiisiin lauseisiin (tässä teille maukas lettu, sanoi pitkähäntäinen viekas ---). Materiaalina käytin Niilo Mäki Instituutin julkaisua Kielipaja lapsen kehityksen tukena. 

Tämän jälkeen lapset saivat piirin keskelle ensin kuvakortteja ja sen jälkeen sanakortteja, joista yhdistettiin riimipareja. Hienosti lukutaidottomat eskaritkin löysivät samannäköisiä kortteja ja ekaluokkalaiset sekä lukevat eskarit lukivat heille mitä heidän valitsemissaan korteissa luki. 

Riimittelyn jälkeen luin lapsille parista eri kirjasta hassuja riimirunoja. 

Tämän jälkeen nostin piirin keskelle kassillisen erilaisia kenkiä. Pohdimme yhdessä millaisiin tilanteisiin sopivat korkokengät, kumisaappaat, lenkkarit.... Miksi korkkareilla ei voi mennä metsäretkelle eikä kuraisilla kumppareilla juhliin? Lopuksi lapset saivat sovitella kenkiä, jolloin todettiin että se mikä yhdelle on sopiva, on toiselle iso tai pieni eivätkä kaikki kengät sovi kaikille käyttäjille tai kaikkiin tilanteisiin. Tämän Open ideat -blogista aamulla napattua vinkkiä aasinsiltana käyttäen siirryimme keskustelussa sopivan lukemisen valitsemiseen. Kaikki kirjat eivät sovi kaikkiin tilanteisiin (karttakirja on vähän tylsä iltasaduksi tai runokirja huono oppaaksi autoimatkalle lähtevälle...) eivätkä ole sopivan mittaisia kaikille lukijoille. Matolle kasaamastani kirjavuoresta kaikki saivat valita itselleen sopivaa ja mieluista lukemista ja rentoutusmusiikin siivittämänä nautiskelimme lopputunnin hiljaisesta lukuhetkestä erilaisissa lukuasennoissa. ;)

Pistetyöskentelyä

 Aamupäivän pitkällä (90min) tunnilla työskentelimme pareittain kuudella eri pisteellä, joiden aihepiirit liittyivät tämän viikon matematiikan ja äidinkielen aiheisiin. Matematiikassa yhdellä pisteellä mitattiin omat pituudet ja painot. Toisella pisteellä oppilaat mittailivat esineitä viivotinta älytaululla liikuttaen.
Kahdella äidinkielen pisteellä luettiin aapista - toisessa läksynä ollutta tekstiä, toisessa uutta. Yhdellä pisteellä yhdisteltiin nimiä oikeisiin nimikirjaimiin ja pohdittiin myös omia ja luokkakavereiden nimikirjaimia. Yhdellä pisteellä yhdisteltiin maitopurkkien korkkeihin kirjoitettuja sanoja yhdyssanoiksi (samalla idealla olen toteuttanut myös vastakohtien opettelua ja riimiparien etsimistä). Logicoja ratkottiin vielä yhdellä pisteellä. Logicojen ratkomiseen olisi voinut olla aikaa enemmänkin, mutta muut pisteet valmistuivat melkein kaikilla pareilla yhtä aikaa. Jokaisella pisteellä käytettiin aikaa noin 10-15 minuuttia.

Tötsäsuunnistusta metson kanssa

 Avasimme kevään ulkoliikuntakauden pihaleikeille ja suunnistuksella. Tötsäsuunnistuksen kahdeksalla erilaisella radalla riitti haastetta jokaiselle. Suunnistajat saivat kynän ja keltaisen lapun, johon oli numeroitu rivit ykkösestä kahdeksaan. Kartan yläreunassa oli numero osoittamassa rataa (1, 2, 3...8) Rasteilla (tötsät pihalla) oli jokaisella jokin kirjain ja kun keräsi oikeat rastit oikeassa järjestyksessä, muodostui kirjaimista riville jokin sana (mäki, rasti, kisa, puro...) Yhdessä tarkasteltiin ensin kartan suuntaamista ja tutkailtiin mikä X kartalla on mikäkin tötsä pihalla. Innokkaimmat ehtivät kiertää parinkymmenen minuutin ajassa kaikki kahdeksan rataa.
Yhden ryhmän suunnistushetki täydentyi vielä metson vierailulla. Opellekin oli aika villi tunne, kun jonossa tyttö osoitti open selän taakse kysyen, mikä toi on. Kun käänsin pääni, muutaman metrin päässä seisoi metso. Metso päätti valita kulkureittinsä meidän "suunnistusmetsän" halki, joten väistimme kiltisti hetkeksi seuraamaan metson menoa. Tämä ryhmä ei montaa rataa ehtinyt kiertää, mutta totesimme että suunnistus on samalla luontoelämyksiä ja luonnon tarkkailua - jopa koulun asfalttipihalla.

Isoja lukuja

Luvut suurenevat ykkösillä lukualueelle 20-50. Jaoimme ja sekoittelimme oppilaita rinnakkaisluokan kanssa eriyttämistarpeiden mukaan sopiviin ryhmiin. Omassa ryhmässäni laitoin lapset ensin laskemaan tulitikkuja. Tikkuja tulikin kourallisesta jokaiselle parille aika paljon (open moka), mutta hienosti laskemisesta suoriuduttiin. Lapset niputtivat tikut kumilenkeillä kymmenen tikun nippuihin ja yhdessä pohdittiin montako nippua tuli, montako tikkua nipuissa siten oli ja mitä tehdään yli jääneille tikuille. 

Tikkutehtävän jälkeen tutkittiin eläinten palikoita. Lukumäärien toteamisen lisäksi pohdittiin millä eläimellä on eniten, millä vähiten.

Sitten heitettiin lukuja nopalla, piirrettiin palikoita ja laskettiin laskuja. Tämän jälkeen kirjan tehtävät näyttivätkin oppilaista jo tosi helpoilta. 

Lopuksi pelattiin vielä Arvaa kuka? -peliä lukualueen luvuilla kysellen onko luvussa kymppien paikalla kakkonen, onko luvussa ykkösten paikalla vitonen jne..

Kevättä ilmassa

Luokka alkaa kuoriutua talvisista askarteluista vähitellen kevääseen. Käytävän ikkunassa kurkistelevat lasten virkkaamat puput, karhut ja hiiret. Lumihiutaleet, joita eläimet ikkunalla ovat ihastelleet, "sulivat" viime viikolla lasten reppuihin. Suolalla ja liimalla askarrellut lumihiutaleet olivat viimeinen talvinen askartelumme, ja vähän jo tuntui että kevät koitti ennen kuin nämä valmistuivat, mutta satoihan sitä lunta vielä tälläkin viikolla....
Ketjusilmukat virkattiin villalangasta koukulla. Eskarissa oli jo harjoiteltu sormivirkkausta ja taitavien ohjaajien avustuksella koukun käyttöä opetettiin jokaiselle kädestä pitäen ja kaikki saivat hienot eläimet virkattua. Osa innostui jatkamaan ketjusilmukoiden virkkaamista vielä työn valmistuttuakin.

Edellisestä yllin jaksosta seinällä vielä muistuttavat oravat, joiden viereen rakentuu vähitellen keväinen järvimaisema.

Hauet ja ahvenet ovat jo pari viikkoa uineet lasten maalaamien, leikkaamien ja kiertämien aaltojen ja kaislojen lomassa.

Tällä viikolla kalat saavat seurakseen upeita sinisorsakoiraita. 

Pääsiäinen näkyy luokassamme myös. Järven rannalle lennähtäneet tiput olivat yhden oppilaani ideoimat. Hän toi mallin ja ohjeistikin hienosti muita askartelun tekemisessä. Tänään koristelimme virpomisoksia. Puolessa tunnissa syntyi lasten käsissä näin upea asetelma värikkäitä oksia.

Palloillaan!

Vihdoin olemme saaneet pallot kaikille ekaluokkalaisille käyttöön. Syyskuussa tästä oli jo puhetta, kun ensimmäiset oppilaamme ottivat palloja luokassa käyttöön. Silloin totesin, ettei tälle porukalle kyllä palloja tule, mutta niin ovat vain kasvaneet koululaisina että talvella otettiin ensin muutama pallo käyttöön ja nyt lopulta tilattiin pallot kaikille oppilaille. Hyvin toimii. Yksi kattava ohje (toimi pallon kanssa niin kuin tuolin kanssa, ethän sitäkään heittele etkä pompottele) on annettu ja sillä pärjätään hienosti. Palloja toki hyödynnetään tunneilla, vastataan laskuihin pomppimalla oikea lukumäärä, tavutetaan sanoja pomppimalla samalla pallolla. Pallot ovat mukavan helposti siirreltävät istuimet myös silloin kun istutaan ryhmissä ilman pulpetteja. 

Pallojen sopiva koko on tärkeä. Liian pienen pallon kanssa pulpettia ei saa säädettyä riittävän alas, jotta työskentelyasento olisi hyvä ja liian iso pallo aiheuttaa paitsi hankaluuksia hyvän istuma-asennon ottamiseen, myös vaaratilanteita, kun jalat eivät ole tukevasti lattialla. Yleisohjeena on, että tunnilla istutaan niin, että jalat ovat joko lattialla tai pulpetin alla tangolle, mutta välillä tästäkin voidaan lipsua ja porukalla venyttää selkää tai tasapainoilla pallon päällä. 

Mitään ongelmia pallot eivät ole vilkkaassakaan luokassa aiheuttaneet, yksi ainoa pallo on rikottu näiden viiden kuukauden aikana ja sekään "vahinko" ei sattunut luokan omille oppilaille. Kokemukset jumppapalloista istuimina ovat puhtaasti positiivisia. Kaikille pallot eivät tietenkään sovi ja pari oppilasta vaihtaa säännöllisesti pallon tuoliin etenkin äidinkielen ja matematiikan tehtäviä tehdessään, mutta pääsääntöisesti pallot ovat lapsille mieluisampia kuin tuolit ja pallon vaihtaminen tuoliin aiheuttaa harmia.

Talven riemuja

Yllissä olemme tutustuneet eläinten talveen, pohtineet talvihorrokseen vaipuvia käärmeitä ja muurahaisia sekä untaan nukkuvia karhuja ja mäyriä. Askartelimme oravia, piirsimme jäniksen jälkiä ja muovailimme kettuja paperimassasta.

Keväisen lämmin auringonpaiste sulatti luistelujäät ja muutti ulkoilusuunnitelmat. Rakentelimme ryhmissä tänään metsän eläimiä lumesta. Tuotoksina syntyi kettuja, susia, jäniksiä, karhuja pesissään ja siilejäkin horrostamassa.

Upea aurinkoinen ulkoilu päätettiin vauhdikkaaseen, ja open silmissä aika hurjaankin mäenlaskuun kumpareikoksi hioutuneessa pulkkamäessä. Onneksi vahingoilta säästyttiin ja kaikilla oli kivaa!

Lumiukot, lumiukot...

Lumiukot, lumiukot ketjussa kulkee,
nysäpiipun, nysäpiipun suuhunsa sulkee.
Olalle he taputtavat ystävää ja veikkaa,
hangella heittelevät kupperiskeikkaa.
Lumiukko, lumiukko pyöreä kuin pulla,
hauska on sun kerallasi tanssimahan tulla.
Kädessä on keppi ja nappina on hiili,
ketterä on pyörimään kuin automobiili.

Kylläpä syntyi hienoja lumihiutalepalloja lumiukkojen kera tänään!

Tavutellaan

Lähes kaikki kirjaimet on nyt harjoiteltu ja tänään lapset muodostivat ryhmissä aikaa vastaan mahdollisimman paljon sanoja annetuista tavuista. Olipa sutinaa ja innostusta, mikä ryhmä keksii eniten sanoja!

Vieläkö on monta yötä?

Tähtiyön ja lumen aikaa, ilmassa jo joulun taikaa.
Lahjat, puurot, joulukuusi, odotus on aina uusi.
Juhlikaamme ilon myötä!
Vieläkö on monta yötä?

Adventin aika alkoi jouluisasti. Aamupäivän pidimme joulupajaa rinnakkaisluokan kanssa. Askartelimme paperikuusia, leivoimme pipareita, piirsimme kuivapastelliliiduille jouluvaloja, leikkelimme lumihiutaleita ikkunaan ja tonttujakin syntyi. Taustalla soivat reippaat joululaulut ja tunnelma oli iloisen leppoisa. Kaikki lapset vuorollaan kävivät leipomassa ja piirtämässä jouluvaloja, muita tehtäviä sai odotellessa tehdä vapaasti. Joulupipareiden huumaava tuoksu täytti käytävämme vielä iltapäivälläkin. Tästä se joulu alkaa!

Tule Joulu,tuo kirkkaat valot,tuo lasten hymyt ja laulut. 

Tuo hangessa nukkuvat talot,kuin juuri maalatut taulut.

Metsän laitaan kannon juureen, puiseen kiuluun varsin suureen 

tonttu kaataa jouluruokaa, jänöt tyytyväisnä huokaa.

Kun pieni tonttu matkaan lähti, taivaalla tietään valaisi tähti.

Se johdatti lumisen metsän taikaan, aidon joulun unelmaan ja aikaan.

Ruokailun jälkeen lähdimme kirkkoon päiväkerholaisten, eskarilaisten ja koululaisten yhteiseen adventtihartauteen. Ihana Hanna-Leena -pappi piti niin lastenmielisen hartauden, että oppilaat jaksoivat olla tosi hienosti koko kirkon ajan. 

Maanantaiksi on monenlaista yllätystä luokassa odottamassa lapsia. Joulukalenterista tulee toiminnallinen ja joku onnekas pääsee avaamaan ensimmäisen luukun maanantaina.

Johan pomppas! Jumppapallot pyörähtivät luokkaan

Luokassa istumajärjestys vaihtuu vähän sen mukaan mitä viikottain on ohjelmassa. Nyt pulpetit ovat olleet ryhmissä luokan reunamilla, ope istunut yleensä keskellä lattiaa tai lapset esiintyneet siinä toisilleen. Paljon työskentelemme lattialla keskustellen tai luokassa liikkuen, loikittiinpa maanantaina sammakoina ja pupuina pitkin koulun käytävääkin sydämen sykettä samalla tutkien. 

Tänään sain koekäyttöön pari jumppapalloa ja toivottavasti niitä lähipäivinä tulee luokkaamme lisääkin. Kotona työhuoneessa istuskelen itse pallon päällä ja saman liikkeen ja keskivartalotreenin suon mielelläni myös oppilaille koulussa. Vaikka pienten kanssa ei kovin paljon paikalla istutakaan, niin levottomimmille pieni liike pallon päällä on parempi vaihtoehto kuin tuolilla keikkuminen tai luokassa vaeltelu. Ensimmäisen päivän perusteella pallot eivät aiheuttaneet monien pelkäämää riehumista, heittelyä tai muutakaan levottomuutta ja arvontakin suoritettiin ilman suurempia mutristeluja. 

Jo ennen kuin pallot luokkaan tulivat, tehtiin selväksi että niihin suhtaudutaan luokassa samoin kuin tuoleihin, eihän niitäkään kukaan visko pitkin luokkaa. Pari oppilasta kerrallaan saa pallot päiväksi käyttöönsä ja seuraavana aamuna arvotaan uudet käyttäjät niin, että kaikki pääsevät kokeilemaan miltä pallon käyttäminen tuntuu. Näin edetään siihen saakka kunnes saadaan lisää palloja. Sen jälkeen lapset saavat itse valita käyttävätkö palloa vai tuolia ja ope tarpeen mukaan vaihtelee vuoroja. Katsotaan päästäänkö jossakin vaiheessa siihen, että kaikilla halukkailla on pallot pyllyjen alla. 

Alla olevista kuvista näkyy, että monenlaisissa asennoissa meillä työskennellään. Oikeastaan vain käsialaharjoitukset ope on määrännyt pulpetin ääressä istuen tehtäviksi, muulloin lapset saavat melko vapaasti valita missä työskentelevät. Työrauha on kuitenkin annettava kaikille ja jos menee hulinaksi, niin sitten on siirryttävä omalle paikalle.

Aikuisten työturvallisuusohjeissakin todetaan, että työnantajan on huolehdittava siitä, että työpisteen rakenteet ja käytettävät työvälineet valitaan, mitoitetaan ja sijoitetaan työn luonne ja työntekijän edellytykset huomioon ottaen ergonomisesti asianmukaisella tavalla. Samaa periaatetta pyrin noudattamaan lastenkin kanssa. 

 

Kaikki maksaa

Pulpetit leijuivat yön aikana erilaiseen järjestykseen ja koko luokka sai vähän uutta ilmettä kalusteiden siirrolla. Aamu aloitettiinkin pistetyöskentelynä, jossa ikkunaa lähimpänä olleessa ryhmässä leikittiin kauppaleikkiä, isossa pöydässä kirjoitettiin R-harjoituksia ja kuvassa lähimpänä olevassa ryhmässä ommeltiin huomapehmoleluja. Kullekin pisteelle pysähdyttiin noin 25 minuutin ajaksi. 

Istumajärjestys osoittautui päivän aikana toimivaksi muutenkin. Kaikki näkevät hyvin taululle ja open, joka löysi myös itsensä useamman kerran päivän aikana keskeltä luokkaa seisomasta tai satulatuolilla surffailemasta. Lipastot ryhmien välillä antavat kuitenkin jokaiselle ryhmälle myös omaa rauhaa.

Kauppaleikkiä varten lapset olivat viime viikolla tuoneet kotoa tyhjiä pakkauksia. Perjantaina Lapset leikkasivat leikkirahoja ja hinnoittelivat kaupan tuotteita. Tänään leikkiä leikittiin pienissä ryhmissä ja pareittain. Tuotteiden hinnat olivat kokonaisia euroja 1-5 euron väliltä. Jokainen sai leikin aluksi 10 euroa rahaa, jolla sai tehdä ostoksia ikkunalta. Lasten piti huolehtia, että rahat riittävät ostoksiin ja kauppias vielä laski ostajan ostokset ja tietysti oikean määrän vaihtorajoja ostajalle. Vuoroja vaihdettiin, niin että kaikki saivat sekä toimia kauppiaina että tehdä ostoksia.

Eurojen opiskelua syvennetään tällä viikolla leikkimällä Kaikki maksaa -viikkoa. Oppilaat saivat kotoa tuomiinsa kukkaroihin 10 euroa rahaa, ruokailuun lähtemisestä opettaja peri 1 euron tullin, hyvästä käyttäytymisestä ruokalassa sekä hienoista kiitoksista keittiön tädeille saattoi tienata 1-2 euroa rahaa kukkakoonsa. Kesken tunnin juomassa tai vessassa käymisestä piti taas kilauttaa euro open aarrearkkuun ja vastaavasti hiljaisesta työskentelystä, kaverin auttamisesta tai viittaamisesta ope jakoi jälleen palkkarahoja. Kaverin tönimisestä piti maksaa kipurahaa kohteeksi joutuneelle lapselle ja niin edelleen. 

Osa lapsista eläytyi leikkiin tosi hienosti, jaksoi viitata ja odottaa omaa vuoroaan poikkeuksellisen hyvin ja kiitokset hyvästä ruuasta olivat tavanomaista kerkemmässä ruokalan palautuslinjastolla. 

Päivän päätteeksi lasketaan paljonko kenelläkin on rahaa kukkarossaan ja perjantaina aukeaa yllätykseksi lapsille arrakauppa, josta kukin saa ostaa keräämällään rahasummalla tarroja. Tarrakauppaa en lapsille etukäteen kertonut, mutta sen kerroin, että palkintoja on perjantaina luvassa ja se, kenellä on eniten rahaa kukkarossa saa tietenkin parhaat palkinnot. Osa oppilaista suunnitteli jo rahojen pihistämistä toisilta tai vilpillisiä keinoja kerätä rahaa, mutta uhkaus siitä että kiinni jäädessä kaikki rahat kilahtaisivat open kassaan ja huijarin leikki loppuisi siihen, lopetti tällaiset suunnitelmat tosi pikaisesti. 

Luita ja lihaksia

Yleissävy edettiin tällä viikolla luustoon ja lihaksiin. Lihaksistoon tutustuttiin käytännössä liikuntahallista Terästenavan kuntotestin kautta. Tehtävinä oli yhden jalan hyppyjä, jalkojen nostoja puolapuilla roikkuen, selkä seinää vasten istumista ja tasajalkahyppyjä hernepussieläimiä polvien välissä. 

Kuvispisteessä lapset piirsivät näin hienoja luurankoja kirjastosta lainattujen ihmisen biologiaa ja anatomiaa käsitteleviä kirjoja mallina käyttäen.