Aamulla luokkaan oli ilmestynyt laatikko, jota tutkittiin ja ihmeteltiin mikä se voisi olla - aarrearkku!
Sana kirjoitettiin taululle ja ryhdyttiin pohtimaan mitä aarrearkusta mahtaisi löytyä.
Vinkiksi lapset saivat, että sisältö alkaa samalla kirjaimella kuin aarrearkku. Taululle kirjattiinkin pitkä lista lasten hyviä ehdotuksia.
Kun ehdotuksia on jo niin paljon, että opelta alkoi kirjoitustila loppua. Päätettiin kurkistaa mitä arkussa on. Ensiksi sieltä löytyi pieni metallinen avain. Pohdimme yhdessä minne avain voisi sopia, mutta se jäi vielä arvoitukseksi, kun ei aarrearkussamme ollut lukkoa.
Arkusta löytyi vielä lisää avaimia. Metallisen avaimen kuva, joka kiinnitettiin arkkuun muistuttamaan meitä siitä mitä kaikkea arkusta on löytynyt sekä jokaiselle lapselle oma avain. Sellainen avain, jolla voi avata Aapisen, eli lukuavain. Lukuavaimen reiästä kurkisteltiin vielä Aapisen a-sivua ja luettiin tavuja.
Seuraavana aamuna taululla odottivat lasten keksimät a-alkuiset sanat lapuille kirjoitettuna. Sanoja oli (yllätys, yllätys) yhtä monta kuin oppilaitakin. Jokainen sai pulpetilleen yhden sanan, jota ryhtyi tutkimaan. Eriyttäminen oli helppoa, kun taitavimmat saivat pisimmät ja vaikeimmat sanat. Laskettiin montako kirjainta ja tavua sanassa oli ja tehtiin pituusjonoja sanojen pituuden mukaan lyhimmästä pisimpään ja pisimmästä lyhimpään.
Torstaina jatkettiin ryhmätunneilla A-viikkoa kirjainharjoituksilla. Piirsimme isoja ja pieniä a-kirjaimia ensin Taikamaan sähköisen materiaalin animaation mallista " omalla taikakynällä" (=sormella) pulpettiin, sen jälkeen kaikki pääsivät vuorotellen tekemään kirjaimia älytaulun taikakynällä, jonka muste katoaa puolen minuutin kuluttua. Taululle oli lasten mielestä ensimmäisellä kerralla vähän vaikeaa, mutta sitäkin mieluisampaa kirjoittaa ja lapset hämmästelivät kaikki vuorollaan katoavia kirjaimia. Ensimmäisellä kerralla teimme niin, että kaksi lasta kerrallaan pääsivät kirjoittamaan älytaululle ja muut katselivat kirjoittamista. Intoa riitti lapsilla ihan vain toisten kirjoittamisen ja kirjainten taululta katoamisen hämmästelyyn. Kun kaikki olivat saaneet kirjoittaa muutaman ison ja pienen a:n taululle, saivat oppilaat viivattomatt A4-kokoiset vihot, eli taidevihot. Vihkon ensimmäiselle sivulle jokainen oppilas sai taiteilla liiduilla värikkään taideteoksen, jossa sai olla pelkkiä a-kirjaimia (isoja ja pieniä).
Taiteilun jälkeen tarkastelimme ison ja pienen A-kirjaimen asuinpaikkaa harjoituskirjan viivastolla ja lopulta lapset pääsivät kirjoittamaan kirjaimia myös harjoituskirjan sivulle. Tässä vaiheessa kirjaimet olivatkin jo tosi hienoja!
A-viikon päätteeksi askartelimme vielä auringonkukkia, jotka olivat koristaneet luokkaamme dokumenttikameran alla taustakuvana jo koko viikon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti