Tötsäsuunnistusta metson kanssa

 Avasimme kevään ulkoliikuntakauden pihaleikeille ja suunnistuksella. Tötsäsuunnistuksen kahdeksalla erilaisella radalla riitti haastetta jokaiselle. Suunnistajat saivat kynän ja keltaisen lapun, johon oli numeroitu rivit ykkösestä kahdeksaan. Kartan yläreunassa oli numero osoittamassa rataa (1, 2, 3...8) Rasteilla (tötsät pihalla) oli jokaisella jokin kirjain ja kun keräsi oikeat rastit oikeassa järjestyksessä, muodostui kirjaimista riville jokin sana (mäki, rasti, kisa, puro...) Yhdessä tarkasteltiin ensin kartan suuntaamista ja tutkailtiin mikä X kartalla on mikäkin tötsä pihalla. Innokkaimmat ehtivät kiertää parinkymmenen minuutin ajassa kaikki kahdeksan rataa.
Yhden ryhmän suunnistushetki täydentyi vielä metson vierailulla. Opellekin oli aika villi tunne, kun jonossa tyttö osoitti open selän taakse kysyen, mikä toi on. Kun käänsin pääni, muutaman metrin päässä seisoi metso. Metso päätti valita kulkureittinsä meidän "suunnistusmetsän" halki, joten väistimme kiltisti hetkeksi seuraamaan metson menoa. Tämä ryhmä ei montaa rataa ehtinyt kiertää, mutta totesimme että suunnistus on samalla luontoelämyksiä ja luonnon tarkkailua - jopa koulun asfalttipihalla.

Palloillaan!

Vihdoin olemme saaneet pallot kaikille ekaluokkalaisille käyttöön. Syyskuussa tästä oli jo puhetta, kun ensimmäiset oppilaamme ottivat palloja luokassa käyttöön. Silloin totesin, ettei tälle porukalle kyllä palloja tule, mutta niin ovat vain kasvaneet koululaisina että talvella otettiin ensin muutama pallo käyttöön ja nyt lopulta tilattiin pallot kaikille oppilaille. Hyvin toimii. Yksi kattava ohje (toimi pallon kanssa niin kuin tuolin kanssa, ethän sitäkään heittele etkä pompottele) on annettu ja sillä pärjätään hienosti. Palloja toki hyödynnetään tunneilla, vastataan laskuihin pomppimalla oikea lukumäärä, tavutetaan sanoja pomppimalla samalla pallolla. Pallot ovat mukavan helposti siirreltävät istuimet myös silloin kun istutaan ryhmissä ilman pulpetteja. 

Pallojen sopiva koko on tärkeä. Liian pienen pallon kanssa pulpettia ei saa säädettyä riittävän alas, jotta työskentelyasento olisi hyvä ja liian iso pallo aiheuttaa paitsi hankaluuksia hyvän istuma-asennon ottamiseen, myös vaaratilanteita, kun jalat eivät ole tukevasti lattialla. Yleisohjeena on, että tunnilla istutaan niin, että jalat ovat joko lattialla tai pulpetin alla tangolle, mutta välillä tästäkin voidaan lipsua ja porukalla venyttää selkää tai tasapainoilla pallon päällä. 

Mitään ongelmia pallot eivät ole vilkkaassakaan luokassa aiheuttaneet, yksi ainoa pallo on rikottu näiden viiden kuukauden aikana ja sekään "vahinko" ei sattunut luokan omille oppilaille. Kokemukset jumppapalloista istuimina ovat puhtaasti positiivisia. Kaikille pallot eivät tietenkään sovi ja pari oppilasta vaihtaa säännöllisesti pallon tuoliin etenkin äidinkielen ja matematiikan tehtäviä tehdessään, mutta pääsääntöisesti pallot ovat lapsille mieluisampia kuin tuolit ja pallon vaihtaminen tuoliin aiheuttaa harmia.

Kaikki maksaa

Pulpetit leijuivat yön aikana erilaiseen järjestykseen ja koko luokka sai vähän uutta ilmettä kalusteiden siirrolla. Aamu aloitettiinkin pistetyöskentelynä, jossa ikkunaa lähimpänä olleessa ryhmässä leikittiin kauppaleikkiä, isossa pöydässä kirjoitettiin R-harjoituksia ja kuvassa lähimpänä olevassa ryhmässä ommeltiin huomapehmoleluja. Kullekin pisteelle pysähdyttiin noin 25 minuutin ajaksi. 

Istumajärjestys osoittautui päivän aikana toimivaksi muutenkin. Kaikki näkevät hyvin taululle ja open, joka löysi myös itsensä useamman kerran päivän aikana keskeltä luokkaa seisomasta tai satulatuolilla surffailemasta. Lipastot ryhmien välillä antavat kuitenkin jokaiselle ryhmälle myös omaa rauhaa.

Kauppaleikkiä varten lapset olivat viime viikolla tuoneet kotoa tyhjiä pakkauksia. Perjantaina Lapset leikkasivat leikkirahoja ja hinnoittelivat kaupan tuotteita. Tänään leikkiä leikittiin pienissä ryhmissä ja pareittain. Tuotteiden hinnat olivat kokonaisia euroja 1-5 euron väliltä. Jokainen sai leikin aluksi 10 euroa rahaa, jolla sai tehdä ostoksia ikkunalta. Lasten piti huolehtia, että rahat riittävät ostoksiin ja kauppias vielä laski ostajan ostokset ja tietysti oikean määrän vaihtorajoja ostajalle. Vuoroja vaihdettiin, niin että kaikki saivat sekä toimia kauppiaina että tehdä ostoksia.

Eurojen opiskelua syvennetään tällä viikolla leikkimällä Kaikki maksaa -viikkoa. Oppilaat saivat kotoa tuomiinsa kukkaroihin 10 euroa rahaa, ruokailuun lähtemisestä opettaja peri 1 euron tullin, hyvästä käyttäytymisestä ruokalassa sekä hienoista kiitoksista keittiön tädeille saattoi tienata 1-2 euroa rahaa kukkakoonsa. Kesken tunnin juomassa tai vessassa käymisestä piti taas kilauttaa euro open aarrearkkuun ja vastaavasti hiljaisesta työskentelystä, kaverin auttamisesta tai viittaamisesta ope jakoi jälleen palkkarahoja. Kaverin tönimisestä piti maksaa kipurahaa kohteeksi joutuneelle lapselle ja niin edelleen. 

Osa lapsista eläytyi leikkiin tosi hienosti, jaksoi viitata ja odottaa omaa vuoroaan poikkeuksellisen hyvin ja kiitokset hyvästä ruuasta olivat tavanomaista kerkemmässä ruokalan palautuslinjastolla. 

Päivän päätteeksi lasketaan paljonko kenelläkin on rahaa kukkarossaan ja perjantaina aukeaa yllätykseksi lapsille arrakauppa, josta kukin saa ostaa keräämällään rahasummalla tarroja. Tarrakauppaa en lapsille etukäteen kertonut, mutta sen kerroin, että palkintoja on perjantaina luvassa ja se, kenellä on eniten rahaa kukkarossa saa tietenkin parhaat palkinnot. Osa oppilaista suunnitteli jo rahojen pihistämistä toisilta tai vilpillisiä keinoja kerätä rahaa, mutta uhkaus siitä että kiinni jäädessä kaikki rahat kilahtaisivat open kassaan ja huijarin leikki loppuisi siihen, lopetti tällaiset suunnitelmat tosi pikaisesti.