Pistetyöskentelyä

 Aamupäivän pitkällä (90min) tunnilla työskentelimme pareittain kuudella eri pisteellä, joiden aihepiirit liittyivät tämän viikon matematiikan ja äidinkielen aiheisiin. Matematiikassa yhdellä pisteellä mitattiin omat pituudet ja painot. Toisella pisteellä oppilaat mittailivat esineitä viivotinta älytaululla liikuttaen.
Kahdella äidinkielen pisteellä luettiin aapista - toisessa läksynä ollutta tekstiä, toisessa uutta. Yhdellä pisteellä yhdisteltiin nimiä oikeisiin nimikirjaimiin ja pohdittiin myös omia ja luokkakavereiden nimikirjaimia. Yhdellä pisteellä yhdisteltiin maitopurkkien korkkeihin kirjoitettuja sanoja yhdyssanoiksi (samalla idealla olen toteuttanut myös vastakohtien opettelua ja riimiparien etsimistä). Logicoja ratkottiin vielä yhdellä pisteellä. Logicojen ratkomiseen olisi voinut olla aikaa enemmänkin, mutta muut pisteet valmistuivat melkein kaikilla pareilla yhtä aikaa. Jokaisella pisteellä käytettiin aikaa noin 10-15 minuuttia.

Isoja lukuja

Luvut suurenevat ykkösillä lukualueelle 20-50. Jaoimme ja sekoittelimme oppilaita rinnakkaisluokan kanssa eriyttämistarpeiden mukaan sopiviin ryhmiin. Omassa ryhmässäni laitoin lapset ensin laskemaan tulitikkuja. Tikkuja tulikin kourallisesta jokaiselle parille aika paljon (open moka), mutta hienosti laskemisesta suoriuduttiin. Lapset niputtivat tikut kumilenkeillä kymmenen tikun nippuihin ja yhdessä pohdittiin montako nippua tuli, montako tikkua nipuissa siten oli ja mitä tehdään yli jääneille tikuille. 

Tikkutehtävän jälkeen tutkittiin eläinten palikoita. Lukumäärien toteamisen lisäksi pohdittiin millä eläimellä on eniten, millä vähiten.

Sitten heitettiin lukuja nopalla, piirrettiin palikoita ja laskettiin laskuja. Tämän jälkeen kirjan tehtävät näyttivätkin oppilaista jo tosi helpoilta. 

Lopuksi pelattiin vielä Arvaa kuka? -peliä lukualueen luvuilla kysellen onko luvussa kymppien paikalla kakkonen, onko luvussa ykkösten paikalla vitonen jne..

Palloillaan!

Vihdoin olemme saaneet pallot kaikille ekaluokkalaisille käyttöön. Syyskuussa tästä oli jo puhetta, kun ensimmäiset oppilaamme ottivat palloja luokassa käyttöön. Silloin totesin, ettei tälle porukalle kyllä palloja tule, mutta niin ovat vain kasvaneet koululaisina että talvella otettiin ensin muutama pallo käyttöön ja nyt lopulta tilattiin pallot kaikille oppilaille. Hyvin toimii. Yksi kattava ohje (toimi pallon kanssa niin kuin tuolin kanssa, ethän sitäkään heittele etkä pompottele) on annettu ja sillä pärjätään hienosti. Palloja toki hyödynnetään tunneilla, vastataan laskuihin pomppimalla oikea lukumäärä, tavutetaan sanoja pomppimalla samalla pallolla. Pallot ovat mukavan helposti siirreltävät istuimet myös silloin kun istutaan ryhmissä ilman pulpetteja. 

Pallojen sopiva koko on tärkeä. Liian pienen pallon kanssa pulpettia ei saa säädettyä riittävän alas, jotta työskentelyasento olisi hyvä ja liian iso pallo aiheuttaa paitsi hankaluuksia hyvän istuma-asennon ottamiseen, myös vaaratilanteita, kun jalat eivät ole tukevasti lattialla. Yleisohjeena on, että tunnilla istutaan niin, että jalat ovat joko lattialla tai pulpetin alla tangolle, mutta välillä tästäkin voidaan lipsua ja porukalla venyttää selkää tai tasapainoilla pallon päällä. 

Mitään ongelmia pallot eivät ole vilkkaassakaan luokassa aiheuttaneet, yksi ainoa pallo on rikottu näiden viiden kuukauden aikana ja sekään "vahinko" ei sattunut luokan omille oppilaille. Kokemukset jumppapalloista istuimina ovat puhtaasti positiivisia. Kaikille pallot eivät tietenkään sovi ja pari oppilasta vaihtaa säännöllisesti pallon tuoliin etenkin äidinkielen ja matematiikan tehtäviä tehdessään, mutta pääsääntöisesti pallot ovat lapsille mieluisampia kuin tuolit ja pallon vaihtaminen tuoliin aiheuttaa harmia.

Toiminnallista arkea

Keskiviikkona piipahdin Riihimäellä Liikkuva koulu -alueseminaarissa. Oli huolestuttavaa kuulla, että keskimäärin alakoululaiset liikkuvat 6 tunnin koulupäivän aikana 32 minuuttia ja yläkoululaiset vain 17 minuuttia. Onni meillä ovat aamun pitkät (30min) välitunnit, jotka ainakin vielä ekaluokkalaisista suurin osa viettää juosten, kiipeillen, pelaten ja touhuten.

Jokaisen, aikuisen ja lapsen tulisi nousta aloiltaan edes seisomaan 17 minuutin välein. Harvoinpa lapset meidän luokassa noin pitkää aikaa kerrallaan istuvatkaan, saatika sitten opettaja. Pistetyöskentely, toiminnallisuus ja liike ovat arkipäivää luokassamme. Hienosti lapset osaavat kuitenkin tehdä hiljasta työtä omilla paikoillaankin. Niitä hetkiä on lähinnä perustestien tai muiden todella tarkkaa työskentelyä vaativien kynä-paperitehtävien kohdalla ja kestoltaan nekään tuokiot eivät ole juuri tuota 17 minuuttia pidempiä.

Viime aikoina metsäretket ja ulkona oppiminen ovat jääneet vähemmälle, kun olemme pitkillä tunneilla keskittyneet käsityöprojekteihimme (niistä lisää myöhemmin). Kun kässäprojektit saadaan päätökseen, lähdetään taas enemmän ulkoilemaan ja tutkimaan maailmaa koulupihan ulkopuolella.

Äidinkielessä opiskelemme usein pienissä ryhmissä, useilla pisteillä. Pistetyöskentelyssä liikettä tulee vähintään pisteeltä toiselle siirryttäessä, mutta usein osa pisteistä tehdään lattialla istuen tai pötkötellen, osa seisten ja vain osa pulpeteissa istuen.

Pisteillä voidaan harjoitella vaikkapa kirjainmuotoja eri tavoin. Viime viikolla pisteet jakautuivat niin, että yhdellä pisteellä tehtiin e-kirjainta kaverin selkään sormella, toisella pisteellä äly-/liitutaululle ja kolmannella pisteellä pyyhittävälle piirustustaululle Lopuksi kaikki siirtyivät Kirjaimet ja sanat -kirjaan, jonne päästessään oppilaalla oli jo useampi kymmen toistoa takanaan.

Yllä olevat kuvat ovat parin viikon takaa L-viikolta, jolloin pistetyöskentelyä tehtiin viikon toisella äidinkielen tunnilla. Yhdellä pisteellä oli korissa lappuja, joihin oli kirjoitettu edellisenä päivän aarrearkun sisällöksi arvattuja l-alkuisia sanoja sekä Minun sanani on -monisteita. Oppilas valitsi avustajan avulla korista mieluisen sanan, kirjoitti sen monisteeseen, laski montako kirjainta ja tavua sanassa on sekä piirsi sanaan liittyvän kuvan. Tämän jälkeen eriyttävänä tehtävänä oli kirjoittaa sanan tavut tai tehdä sanan kirjaimista uusia tavuja ja sanoja. 

Toisella pisteellä harjoiteltiin kirjainmuotoja ensin omatoimisesti älytaululla ja sen jälkeen Kirjaimet ja sanat -kirjaan ja kolmannella pisteellä ope luetutti L-aukeamaa aapisesta. Jokaisella pisteellä oli vain korkeintaan 5 oppilasta kerrallaan ja aikaa kullakin pisteellä käytettiin noin 15-20 minuuttia. 

Luokamme lattiaan on teipattu ruutuhyppelyruudukko, jossa hypellään mennen ja tullen, välillä tavuja tai kirjaimia laskien, välillä loruillen, useimmiten ihan muuten vain. 

 Ruokailuun siirtyessä valitsemme välillä erilaisia tapoja liikkua. Useimmiten olemme hiipiviä salapoliiseja tai metsän eläimiä. Halloween-viikolla leikimme hiljaisesti leijuvia haamuja. Välillä kyykkykävelemme kääpiöiden tapaan. Ja lapsia naurattaa, kun opekin kyykistelee reidet maitohapoilla käytävän päästä päähän.

Äidinkielessä käytämme paljon kirjainkortteja. Tällä kerralla teimme niistä ryhmissä matoja. Lapset ottivat vuorollaan  pinkasta kortin, keksivät sillä alkavan sanan ja saivat tämän jälkeen laittaa kortin madon jatkeeksi. Jos ei itse keksinyt sopivaa sanaa, sai "kilauttaa kaverille".