Vieläkö on monta yötä?

Tähtiyön ja lumen aikaa, ilmassa jo joulun taikaa.
Lahjat, puurot, joulukuusi, odotus on aina uusi.
Juhlikaamme ilon myötä!
Vieläkö on monta yötä?

Adventin aika alkoi jouluisasti. Aamupäivän pidimme joulupajaa rinnakkaisluokan kanssa. Askartelimme paperikuusia, leivoimme pipareita, piirsimme kuivapastelliliiduille jouluvaloja, leikkelimme lumihiutaleita ikkunaan ja tonttujakin syntyi. Taustalla soivat reippaat joululaulut ja tunnelma oli iloisen leppoisa. Kaikki lapset vuorollaan kävivät leipomassa ja piirtämässä jouluvaloja, muita tehtäviä sai odotellessa tehdä vapaasti. Joulupipareiden huumaava tuoksu täytti käytävämme vielä iltapäivälläkin. Tästä se joulu alkaa!

Tule Joulu,tuo kirkkaat valot,tuo lasten hymyt ja laulut. 

Tuo hangessa nukkuvat talot,kuin juuri maalatut taulut.

Metsän laitaan kannon juureen, puiseen kiuluun varsin suureen 

tonttu kaataa jouluruokaa, jänöt tyytyväisnä huokaa.

Kun pieni tonttu matkaan lähti, taivaalla tietään valaisi tähti.

Se johdatti lumisen metsän taikaan, aidon joulun unelmaan ja aikaan.

Ruokailun jälkeen lähdimme kirkkoon päiväkerholaisten, eskarilaisten ja koululaisten yhteiseen adventtihartauteen. Ihana Hanna-Leena -pappi piti niin lastenmielisen hartauden, että oppilaat jaksoivat olla tosi hienosti koko kirkon ajan. 

Maanantaiksi on monenlaista yllätystä luokassa odottamassa lapsia. Joulukalenterista tulee toiminnallinen ja joku onnekas pääsee avaamaan ensimmäisen luukun maanantaina.

Pistetyöskentelyä

Aamun ensimmäinen opetusjakso kestää meillä puolitoista tuntia. Pilkon sitä usein kahteen tai kolmeen tuokioon, joiden välillä pidetään jonkinlainen pikkuvälitunti; leikitään ja lauletaan.
Viikko alkaa normaalia pidemmällä aamupiirillä. Istumme patjoilla piirissä, juttelemme viikonlopun kuulumisista ja usein luen vielä jotakin meillä kesken olevaa kirjaa tai puhun ajankohtaisista asioista.
Harjoittelemme samalla kuuntelemista, kertomista ja oman vuoron odottamista.

Tänään aloitimme työskentelyn aamupiirin jälkeen kolmessa pisteessä. Ensimmäinen oppilas ehti jo innostua "pistetyö" sanan kuultuaan, että teemme pistelytöitä paperille, mutta todellisuus ei ollutkaan ihan sitä.

Piste 1: Lego-torneja
Korillinen duplo-palikoita ja kuvia valmiista torneista. Lasten piti rakentaa samanlaisia. Sen jälkeen jokainen sai vielä suunnitella oman torninsa, värittää sitä vastaavan kuvan ja rakentaa tornin. Tämän jälkeen kaikki rakensivat vielä ryhmäläisten suunnitelmien mukaiset tornit. Kävin ryhmässä myös kyselemässä selvästi sarjoitettujen tornien kohdalla, miten tornia voisi vielä jatkaa, jotta sama sääntö toteutuisi.

Piste 2: Pöllö-askartelua
U-viikolla aloitimme pöllöaskartelut, joita ryhmissä nyt jatkettiin. Tällä pisteellä ei paljon apua tarvittu ja työskentely oli helppoa, kun tarvittavat tavarat olivat kaikki käden ulottuvilla.

Piste 3: Kirjaimet ja sanat
UIAS-kertaussivun tekemistä käsialaharjoituskirjaan. Tässä oli hyvin aikaa seurata jokaisen kirjoittamista, ohjata oikeaan kirjoitusotteeseen ja korjata kirjainten suuntia, kun kirjoittajia oli kerralla korkeintaan 6 ja kaikki istuivat saman pöydän ympärillä.

Vilkas ja vauhdikas luokka rauhoittuu selvästi paremmin tällaiseen pienissä ryhmissä tehtävään pistetyöskentelyyn kuin koko ryhmän toimintaan ja opekin ehtii paremmin auttaa, kun jokin pisteistä on melko omatoimisesti sujuva. 20 minuutin rytmitys oli sopiva, askartelua ehti hyvin saada eteenpäin eikä kukaan väsynyt kirjoitustehtävässäkään. Legorakenteluunkin aika oli juuri sopiva.