Kummituksia ja luurankoja

Eskareiden ja ekaluokkalaisten yhteisten perjantaituntien teemana oli kahtena viime viikona Halloween. Hurjat tarinat, laulut ja sadut sekä äänitehosteet pimennetyssä luokassa, taskulampun, kynttilä- ja kurpitsalyhtyjen valossa olivat vähän jännittäviäkin. Leppoisa lastenkirja alkaa tuntua yllättävän jännittävältä, kun ope lukiessa kuiskailee ja samalla taustalta kuuluu pöllön huhuilua, tuulen suhinaa ja narahteluja. 

Eskariopen pisteellä lapset askartelivat alla kuvattuja yö- ja päiväkummituksia. Omalla pisteelläni aloitimme keskustelemalla halloweenin historiasta ja siitä miksi sitä vietetään, millaisia asioita siihen liittyy ja miten halloween liittyy seuraavana päivänä vietettävään pyhäinpäivään. 

Keskustelun jälkeen lapset leikkasivat luurangon osat ja sen jälkeen noppapelinä kisasivat ryhmissä kenen luuranko valmistuu ensin. Heittäessään ykkösen sain liimata harmaalle kartongille vartalon, kakkosella yhden käden kerrallaan ja kolmosella jalan. Lapset suunnittelivat luurangoille hienoja asentoja ja osa piirsi vielä taustalle karmivia kuutamoita, pelottavia puita ja kammottavia kiviä. 

Askartelun jälkeen jatkettiin tuntia samoissa ryhmissä kurpitsamuistipelin parissa. Lopuksi rauhoituttiin vielä yhteiseen satuhetkeen, jossa kirjana oli Mustan yön arvoitus, jonka lukemisen jälkeen virisi paljon keskustelua siitä miten yksin pimeässä omalla kotipihalla tai omassa huoneessa tututkin asiat ovat alkaneet pelottaa, vaikka on tiennyt puskassa rapistelevan oman kissan tai huoneessa naksahtelevan lattialämmitystermostaatin. Ruokailuun leijuimme yö- ja päiväkummitusten tapaan äänettömästi ja huomaamattomasti. Taisi siellä pari luurankoakin kyllä kolistella portaita alas...

Luokassa oli viikon ajan esillä mm. Hassut hurjat hirviöt, Siiri ja kauhea kummitus, Kaapikellon kummitus ja muita teemaan sopivia kirjoja, joita osa lapsista innostui lukemaan. 

Viikon taito

Luokassa on puhuttu viime aikoina paljon työrauhasta, kauniista käytöstavoista, yhdessä elokuussa sovituista säännöistä, koulun järjestyssäännöistä ja näiden kaikkien noudattamisesta.
Suurimmalle osalle nämä kaikki ovat ihan selkeitä asioita, mutta löytyy luokasta aina niitäkin, jotka eivät muista mitä on yhteisesti sovittu.

Sääntöjen muistuttelemiseksi otimme viime viikolla käyttöön Viikon taidon. Luokan seinällä on esillä viikottain vaihtuva sosiaalinen taito, johon erityisesti sillä viikolla kiinnitetään huomiota ja jota pöytäryhmiin päivittäin valitut taitovahdit tarkkailevat (tehtävänä kannustaa omaa ryhmäänsä toimimaan ohjeen mukaisesti). Viime viikon taitona oli: "Olen hiljaa omalla paikallani, kun tunti alkaa." Lapset saavat itse ehdottaa kulloinkin valittavaa viikon taitoa. Tälle viikolle hyvistä ehdotuksista valittiin: "En lyö, potki tai töni ketään."
Parhaiten taidossa menestyneitä palkitaan tietenkin open runsailla kehuilla, mutta lisäksi silloin tällöin myös reissuvihkoon liimattavilla tarroilla tai kannustuslappusilla ja positiivisilla Wilma-merkinnöillä. 

Perjantaina valitaan myös viikon taitajan, joka on sillä viikolla onnistunut hienosti osoittamaan osaavansa viikon taidon. Palkinnoksi saa liimata taitajatähden reissuvihkoon. Tämä ei tietysti tarkoita sitä, etteivätkö muutkin olisi voineet suoriutua tehtävästä ihan mallikkaasti. Toivottavasti palkitseminen kuitenkin kannustaa kaikkia yrittämään parhaansa. Perjantaina sovimme yhdessä mikä on seuraavan viikon taito. Viikon taidot kootaan kollaasiksi seinälle, mistä niitä on helppo palautella mieliin tarvittaessa.

Eläinten viikko

Tällä viikolla vietetään eläinten viikkoa, jonka teemana on nauta.
Aloitimme viikon maanantaina pohtimalla mitä ekaluokkalaiset jo tietävät naudasta ja tutustumalla Suomen Eläintensuojeluyhdistyksen julkaisemaan Kurkistus navettaan -vihkoseen.
Nauta-käsitteen määritteleminen olikin haastava juttu. Mitä eroa on naudalla ja lehmällä? Maidon ja lihan tie ruokapöytään olivatkin tutumpia asioita.

Tiistaina nautateema jatkui matematiikassa. Leikimme perinteistä myrkkysieni leikkiä lehmillä. Yksi oppilaista meni vuorollaan ulos luokasta ja muut valitsivat "myrkkylehmän". Sienestäjä valitsi taululta lehmän kerrallaan, luki lehmän taakse kirjoitetun laskun (yhteen- ja vähennyslaskuja lukualueella 0-5) ja muu luokka vastasi. Oikean vastauksen saatuaan sienen (eli lehmän) sai laittaa koriin. Näin jatkettiin siihen saakka kunnes lapsi valitsi "myrkkylehmän". 

Matematiikassa jatkettiin nautateemaa laskemalla "Montako laikkua lehmässä on?" Tehtäviä apuna lasten matikkapurkeissa olevat jalokivet ja laskulistat.

Lehmäteemaan liittyi myös kuvistyö, jossa paperilautasen taakse liimattiin lehmän laikut, korvat turpa ja silmät sekä piirrettiin suu. Pikainen ja lapsille mieluisa työ. 

Pistetyöskentelyä luokassa ja pihalla

Pistetyöskentelyn avulla isommankin porukan kanssa saa hyvin annettua kaikille henkilökohtaista ohjausta ja lapset jaksamaan tehokasta työskentelyä pitkänkin tovin.

Tällä viikolla pistetyöskentelyä toteutettiin rinnakkaisluokkien yhteistyönä sekä sisällä että ulkona. Maanantaiaamu aloitettiin koulun pihalla kolmessa pisteessä toimien. Näin jokaiseen pisteeseen riittää joko avustaja tai opettaja ohjeistamaan ja valvomaan toimintaa. Aiheina olivat tällä kerralla matematiikka, äidinkieli ja kuvataide.

Kuvataidepisteellä lapset saivat jatkaa viime perjantaina eskari-1lk yhteistoimintapisteellä aloitettua Muumi-teemaa rakentamalla hiekkalaatikolla Muumimaailmaa. Jokainen ryhmä vuorollaan rakenteli teitä, metsiä, taloja ja siltoja ja seuraava ryhmä jatkoi siitä mihin edellinen oli lopettanut. Puolentoista tunnin jälkeen hiekkalaatikko olikin täynnä hienoja rakennelmia. Löytyipä Muumilaaksosta yksi leppäkerttukin.

Äidinkielen pisteellä lapset keräsivät tavu- ja kirjainlappuja kentältä ja rakensivat niistä sanoja. 

Matematiikkapisteellä lapset rakensivat luonnonmateriaaleista laskuja. Aluksi jokainen pari tai kolmikko sai paperilla laskun, josta puuttui vastaus. Lasten piti ratkaista tehtävä ja tehdä se kepeistä, kävyistä, lehdistä, kivistä tai muusta keräämästään materiaalista kaikkine merkkeineen. Pari tällaista tehtävää ratkaistuaan lapset saivat paperin, jossa oli pelkkä vastaus (numero 0-4) ja lasten tuli ratkaista millaisesta yhteen- tai vähennyslaskusta vastaus muodostuu. Kolmantena tehtävänä lapset saivat laskun, josta puuttui yksi numero (esimerkiksi 0+ ___ = 4). Tämän tehtävän ratkaistuaan parit ja ryhmät saivat keksiä omia laskujaan. Suurin osa lapsista pysytteli lukualueella 0-10, mutta rakensivatpa jotkut myös laskut 7+7=14 ja 10+10=20. 

Tiistaiaamun pitkä tunti jaettiin viiteen toimintapisteeseen, rinnakkaisluokalla oli jakotunnit samaan aikaan, joten saimme muodostettua 4-5 lapsen ryhmiä. Kaksi pisteistä oli opettajajohtoisia ja loput omatoimipisteitä, joissa avustaja tarvittaessa antoi lisäohjeita ja tukea. 

Pääpaino aamun pisteissä oli matematiikassa. Omatoimipisteillä lapset pelasivat dominoa, tekivät äidinkielen harjoituskirjan kirjaintehtäviä ja tekivät matematiikan domino-monistetta, jossa tehtävänä oli piirtää dominopalikan puoliskoihin pisteitä siten, että niistä muodostuu summaksi viisi. Tämän lisäksi pisteellä oli syksyisiä noppatehtäviä, joissa lapset heittivät noppaa ja värittivät silmälukua vastaavan kuvan. Haastavammassa versiossa noppia oli kaksi ja lasten tehtävänä oli aluksi laskea yhteen noppien silmäluku ja värittää sitten summaa vastaava kuva. 

Opettajajohtoisista pisteistä toisella oli käytössä kaksi kannettavaa tietokonetta sekä iPad, joilla lapset pelasivat matematiikkapelejä lukualueella 0-5. 

Itse vedin pistettä, jossa käsiteltiin lukua 5. Aloitimme piirtämällä taikakynällä (etusormi) numeroa 5 lattiaan piirimme keskelle. Sen jälkeen numeroa piirrettiin kaverin selkään. Laskimme helminauhan viisi helmeä yhdessä, tutkimme lukusuoralta luvun 5 paikkaa ja tarkastelimme piirroskuvista dominopaloja, joiden summaksi muodostui viisi. Tämän jälkeen katsoimme miltä kellotaulussa näyttää, kun kello on viisi ja jokainen lapsi sai kääntää opetuskellon viisarit osoittamaan kello viittä. 

Lopuksi leikimme vielä multilink-palikoilla. Piirin keskelle asetettiin viisi palikkaa. Otin nopeasti kasasta osan palikoista pois ja lasten tuli sormilla näyttää montako palikkaa on piilossa kädessäni. Kun tätä oli tehty jonkin aikaa lapset saivat tehtäväksi ottaa korista viisi palikkaa niin, että jokaisella on kahdenvärisiä palikoita. Jokainen lapsista sai näyttää ja kertoa muille minkä verran ja minkä värisiä palikoita oli valinnut. Näin käytiin läpi viiden hajotelmia vielä tässäkin muodossa.

Kirpeällä metsäretkellä

Mittari näytti aamutuimaan nollaa, mutta onneksi aurinko paistoi, kun lähdimme 28:n ekaluokkalaisen kanssa viettämään metsäretkipäivää.

Melkein puolen tunnin kävelymatkan jälkeen olimme perillä läheisellä mastolla, missä aloitimme päivän yhteisellä lämmittelyleikillä. Osalla oli tässä vaiheessa jo melkein hiki, toisilla varpaat jäässä...

Opet sanoivat vuorotellen jotakin metsä-aiheisia väittämiä kuten:
- Koivusta putoaa lehtiä keväällä.
- Puolukka on punainen.
- Metsässä kasvaa sinisiä sieniä.
- Haavan runko on valkoinen.
- Pihlaja on havupuu.
- Männyn neulaset ovat pidemmät kuin kuusen.

Lapset vastasivat nousemalla varpailleen ja kurottelemalla taivaalle, jos väittämä oli heidän mielestään oikein ja kyykistymällä piiriin, jos väittämä oli väärin.

Tämän jälkeen jakauduimme kolmeen pisteeseen, joista jokaisessa vietettiin noin 25 minuuttia. Yhdessä pisteessä puuhailtiin matikkajuttuja, toisessa taiteiltiin luonnonmateriaaleista eläintauluja ja ylli-painotteisessa, kolmannessa pisteessä tunnistettiin kasveja, sieniä ja muita luonnonmateriaaleja ja leikittiin.

Itse vedin matikkapistettä, missä teimme lukujonoja niin, että jokainen lapsi sai numerokortin ja heidän piti järjestäytyä riviin pienimmästä luvusta suurimpaan. Aluksi kaikki keinot olivat sallittuja, mutta sitten tehtävää vaikeutettiin niin, että ei saanut puhua mitään.

Tämän jälkeen leikimme numerobingoa. Huutelin mitä asioita lasten piti kerätä esim. "seitsemän kiveä", "kolme havunneulasta" ja lapset keräsivät pienissä ryhmissä niitä kuvisalustojen taakse teippaamiini bingoruudukoihin. Viimeinen porukka oli jo niin viluinen, että heidän kanssaan vaihdoimme bingon nopeuskilpailuun. Joukkueet saivat tieto-taito-ja tehokkuustehtävän; kerätkää yhdessä mahdollisimman nopeasti ruutujen osoittamat määrät luonnonmateriaaleja niin, että yhdessäkään ruudussa ei ole samaa materiaalia, kuin toisessa.

Voittajaksi selviytyi, yllätys yllätys, joukkue, jonka jäsen tuumasi ohjeet kuultuaan:
- Tässä tarvitaan ope yhteistyötä!

Pisteiden jälkeen pidettiin evästauko ja lopuksi lapset saivat leikkiä vapaasti jonkin aikaa ennen kuin lähdettiin kävelemään koululle lämmittävälle lounaalle. Viimeisellä tunnilla olikin aika väsynyttä sakkia ja nautiskelimme tekemällä palapelejä ja pelailemalla muistipeliä ja dominoa.

Kerrassaan mukava metsäpäivä. Toinen metsäretki tänä syksynä, eikä varmasti viimeinen. Ensi viikolla ulkoistamme luokkamme koulun pihalle yhden pitkän (90min) tunnin ajaksi ja seuraavalla viikolla suuntaamme sitten taas kolmen tunnin pitkälle retkelle lähiluontoon.

Liikuntaa ja lukujonoja

Luokan oveen lennähti tänään lukusuorapöllöt oksalleen istuskelemaan. Samaan teemaa on vielä luvut 11-20 odottelemassa sekä A5-kokoiset kuvat, joissa on luku kirjoitettuna, kuvina sekä numerona. Alkaa seinätila vähitellen luokasta loppua, koska ei sitä kovin paljon olekaan kiitos isojen ikkunoiden. 

Iltapäivällä teippasin vielä luokan lattiaan ruutuhyppelyruudukon. Katsotaan miten lapset suhtautuvat siihen aamulla. Monta käyttötarkoitusta tälle on jo takataskussa valmiina, mutta aluksi hypitään muuten vaan ohikulkiessa. 

Pistetyöskentelyä

Aamun ensimmäinen opetusjakso kestää meillä puolitoista tuntia. Pilkon sitä usein kahteen tai kolmeen tuokioon, joiden välillä pidetään jonkinlainen pikkuvälitunti; leikitään ja lauletaan.
Viikko alkaa normaalia pidemmällä aamupiirillä. Istumme patjoilla piirissä, juttelemme viikonlopun kuulumisista ja usein luen vielä jotakin meillä kesken olevaa kirjaa tai puhun ajankohtaisista asioista.
Harjoittelemme samalla kuuntelemista, kertomista ja oman vuoron odottamista.

Tänään aloitimme työskentelyn aamupiirin jälkeen kolmessa pisteessä. Ensimmäinen oppilas ehti jo innostua "pistetyö" sanan kuultuaan, että teemme pistelytöitä paperille, mutta todellisuus ei ollutkaan ihan sitä.

Piste 1: Lego-torneja
Korillinen duplo-palikoita ja kuvia valmiista torneista. Lasten piti rakentaa samanlaisia. Sen jälkeen jokainen sai vielä suunnitella oman torninsa, värittää sitä vastaavan kuvan ja rakentaa tornin. Tämän jälkeen kaikki rakensivat vielä ryhmäläisten suunnitelmien mukaiset tornit. Kävin ryhmässä myös kyselemässä selvästi sarjoitettujen tornien kohdalla, miten tornia voisi vielä jatkaa, jotta sama sääntö toteutuisi.

Piste 2: Pöllö-askartelua
U-viikolla aloitimme pöllöaskartelut, joita ryhmissä nyt jatkettiin. Tällä pisteellä ei paljon apua tarvittu ja työskentely oli helppoa, kun tarvittavat tavarat olivat kaikki käden ulottuvilla.

Piste 3: Kirjaimet ja sanat
UIAS-kertaussivun tekemistä käsialaharjoituskirjaan. Tässä oli hyvin aikaa seurata jokaisen kirjoittamista, ohjata oikeaan kirjoitusotteeseen ja korjata kirjainten suuntia, kun kirjoittajia oli kerralla korkeintaan 6 ja kaikki istuivat saman pöydän ympärillä.

Vilkas ja vauhdikas luokka rauhoittuu selvästi paremmin tällaiseen pienissä ryhmissä tehtävään pistetyöskentelyyn kuin koko ryhmän toimintaan ja opekin ehtii paremmin auttaa, kun jokin pisteistä on melko omatoimisesti sujuva. 20 minuutin rytmitys oli sopiva, askartelua ehti hyvin saada eteenpäin eikä kukaan väsynyt kirjoitustehtävässäkään. Legorakenteluunkin aika oli juuri sopiva.