Kirpeällä metsäretkellä

Mittari näytti aamutuimaan nollaa, mutta onneksi aurinko paistoi, kun lähdimme 28:n ekaluokkalaisen kanssa viettämään metsäretkipäivää.

Melkein puolen tunnin kävelymatkan jälkeen olimme perillä läheisellä mastolla, missä aloitimme päivän yhteisellä lämmittelyleikillä. Osalla oli tässä vaiheessa jo melkein hiki, toisilla varpaat jäässä...

Opet sanoivat vuorotellen jotakin metsä-aiheisia väittämiä kuten:
- Koivusta putoaa lehtiä keväällä.
- Puolukka on punainen.
- Metsässä kasvaa sinisiä sieniä.
- Haavan runko on valkoinen.
- Pihlaja on havupuu.
- Männyn neulaset ovat pidemmät kuin kuusen.

Lapset vastasivat nousemalla varpailleen ja kurottelemalla taivaalle, jos väittämä oli heidän mielestään oikein ja kyykistymällä piiriin, jos väittämä oli väärin.

Tämän jälkeen jakauduimme kolmeen pisteeseen, joista jokaisessa vietettiin noin 25 minuuttia. Yhdessä pisteessä puuhailtiin matikkajuttuja, toisessa taiteiltiin luonnonmateriaaleista eläintauluja ja ylli-painotteisessa, kolmannessa pisteessä tunnistettiin kasveja, sieniä ja muita luonnonmateriaaleja ja leikittiin.

Itse vedin matikkapistettä, missä teimme lukujonoja niin, että jokainen lapsi sai numerokortin ja heidän piti järjestäytyä riviin pienimmästä luvusta suurimpaan. Aluksi kaikki keinot olivat sallittuja, mutta sitten tehtävää vaikeutettiin niin, että ei saanut puhua mitään.

Tämän jälkeen leikimme numerobingoa. Huutelin mitä asioita lasten piti kerätä esim. "seitsemän kiveä", "kolme havunneulasta" ja lapset keräsivät pienissä ryhmissä niitä kuvisalustojen taakse teippaamiini bingoruudukoihin. Viimeinen porukka oli jo niin viluinen, että heidän kanssaan vaihdoimme bingon nopeuskilpailuun. Joukkueet saivat tieto-taito-ja tehokkuustehtävän; kerätkää yhdessä mahdollisimman nopeasti ruutujen osoittamat määrät luonnonmateriaaleja niin, että yhdessäkään ruudussa ei ole samaa materiaalia, kuin toisessa.

Voittajaksi selviytyi, yllätys yllätys, joukkue, jonka jäsen tuumasi ohjeet kuultuaan:
- Tässä tarvitaan ope yhteistyötä!

Pisteiden jälkeen pidettiin evästauko ja lopuksi lapset saivat leikkiä vapaasti jonkin aikaa ennen kuin lähdettiin kävelemään koululle lämmittävälle lounaalle. Viimeisellä tunnilla olikin aika väsynyttä sakkia ja nautiskelimme tekemällä palapelejä ja pelailemalla muistipeliä ja dominoa.

Kerrassaan mukava metsäpäivä. Toinen metsäretki tänä syksynä, eikä varmasti viimeinen. Ensi viikolla ulkoistamme luokkamme koulun pihalle yhden pitkän (90min) tunnin ajaksi ja seuraavalla viikolla suuntaamme sitten taas kolmen tunnin pitkälle retkelle lähiluontoon.

Liikuntaa ja lukujonoja

Luokan oveen lennähti tänään lukusuorapöllöt oksalleen istuskelemaan. Samaan teemaa on vielä luvut 11-20 odottelemassa sekä A5-kokoiset kuvat, joissa on luku kirjoitettuna, kuvina sekä numerona. Alkaa seinätila vähitellen luokasta loppua, koska ei sitä kovin paljon olekaan kiitos isojen ikkunoiden. 

Iltapäivällä teippasin vielä luokan lattiaan ruutuhyppelyruudukon. Katsotaan miten lapset suhtautuvat siihen aamulla. Monta käyttötarkoitusta tälle on jo takataskussa valmiina, mutta aluksi hypitään muuten vaan ohikulkiessa. 

Pistetyöskentelyä

Aamun ensimmäinen opetusjakso kestää meillä puolitoista tuntia. Pilkon sitä usein kahteen tai kolmeen tuokioon, joiden välillä pidetään jonkinlainen pikkuvälitunti; leikitään ja lauletaan.
Viikko alkaa normaalia pidemmällä aamupiirillä. Istumme patjoilla piirissä, juttelemme viikonlopun kuulumisista ja usein luen vielä jotakin meillä kesken olevaa kirjaa tai puhun ajankohtaisista asioista.
Harjoittelemme samalla kuuntelemista, kertomista ja oman vuoron odottamista.

Tänään aloitimme työskentelyn aamupiirin jälkeen kolmessa pisteessä. Ensimmäinen oppilas ehti jo innostua "pistetyö" sanan kuultuaan, että teemme pistelytöitä paperille, mutta todellisuus ei ollutkaan ihan sitä.

Piste 1: Lego-torneja
Korillinen duplo-palikoita ja kuvia valmiista torneista. Lasten piti rakentaa samanlaisia. Sen jälkeen jokainen sai vielä suunnitella oman torninsa, värittää sitä vastaavan kuvan ja rakentaa tornin. Tämän jälkeen kaikki rakensivat vielä ryhmäläisten suunnitelmien mukaiset tornit. Kävin ryhmässä myös kyselemässä selvästi sarjoitettujen tornien kohdalla, miten tornia voisi vielä jatkaa, jotta sama sääntö toteutuisi.

Piste 2: Pöllö-askartelua
U-viikolla aloitimme pöllöaskartelut, joita ryhmissä nyt jatkettiin. Tällä pisteellä ei paljon apua tarvittu ja työskentely oli helppoa, kun tarvittavat tavarat olivat kaikki käden ulottuvilla.

Piste 3: Kirjaimet ja sanat
UIAS-kertaussivun tekemistä käsialaharjoituskirjaan. Tässä oli hyvin aikaa seurata jokaisen kirjoittamista, ohjata oikeaan kirjoitusotteeseen ja korjata kirjainten suuntia, kun kirjoittajia oli kerralla korkeintaan 6 ja kaikki istuivat saman pöydän ympärillä.

Vilkas ja vauhdikas luokka rauhoittuu selvästi paremmin tällaiseen pienissä ryhmissä tehtävään pistetyöskentelyyn kuin koko ryhmän toimintaan ja opekin ehtii paremmin auttaa, kun jokin pisteistä on melko omatoimisesti sujuva. 20 minuutin rytmitys oli sopiva, askartelua ehti hyvin saada eteenpäin eikä kukaan väsynyt kirjoitustehtävässäkään. Legorakenteluunkin aika oli juuri sopiva.

Tapakasvatusviikko

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista tapakasvatusviikkoa ja sen myötä luokassa kiinnitämme normaaliakin enemmän huomiota hyviin tapoihin ja kauniiseen käyttäytymiseen.
Maanantaina aloitimme juttelemalla toisen kuuntelemisesta ja oman vuoron odottamisesta. Jaettavia tavaroita sai opelta (tätä toteutamme muulloinkin) vain oikean salasanan [kiitos] sanomalla. Se on muuten hassua miten joillakin oppilailla menee monta kertaa ymmärtää miksi ope ei päästäkään irti vihkon kulmasta, vaikka kuinka hokee "on se mun", "anna jo" tai "mikset sä anna". ;)

Tapakasvatusviikko oli sopiva hetki kiinnittää luokan seinälle myös hymynaamataulukko. Jokainen oppilas sai käydä kiinnittämässä sinitarrallan oman nimensä perään kolme oranssia hymynaamaa. Sovimme, että ensimmäisenä päivänä hymynaaman joutuu irrottamaan, jos opettajan huomautuksesta huolimatta jatkaa höpöttämistä silloin kun pitäisi kuunnella. Vielä emme sopineet mitä tapahtuu, jos päivän aikana kaikki kolme hymynaamaa joutuu irrottamaan tai miten palkitaan jos yhtään hymynaamaa ei tarvitse ottaa pois. Lapsille oli kova paikka, joutua hakemaan omasta sarakkeesta hymynaama pois ja pelkkä listan olemassaolo auttoi monen pitämään suuta soukemmalla.

Tämä poisottamisen periaate toimii joillekin lapsille paremmin kuin tarrojen antaminen hyvästä käytöksestä, vaikka periaatteessa aina pitäisikin vahvistaa hyvää käytöstä. Tämä antaa myös opettajalle vähän enemmän pelivaraa, kun ei tarvitse niin tarkasti huolehtia että kaikki hyvät teot varmasti tulee huomioiduksi ja opettaja voi päättää miten tiukkaa linjaa naamojen poisottamisen suhteen vetää. Koko luokan kanssa jatkamme taulukon käyttöä ainakin tämän tapakasvatusviikon ajan ja tarvittaessa sen jälkeenkin. Tämän jälkeen kuvat saattavat siirtyä niiden oppilaiden pulpeteille, joilla muistuttamiseen on tarvetta.

Alkusyksyn istuimme perinteisessä luokkamuodossa. Nyt järjestys on vaihtunut 4 ja 6 hengen pöytäryhmiksi.

Syksyisiä kädentaitoja

Ensimmäisten kouluviikkojen aikana olemme ehtineet jo monenlaista. Ensimmäisenä käsityönä aloitimme kirjanmerkit vohvelipujotteluna, samalla harjoiteltiin solmun tekemistä ja langan pujottamista neulan silmään. 

Ensimmäisellä viikolla teimme luokan oveen auringon, jossa säteilevät kaikkien oppilaiden kädenkuvat. Lapset täyttivät ensin A4-paperit eri väreillä, piirsivät sen jälkeen paperin takapuolelle oman käden kuvat ja leikkasivat irti. 

Metsäretkellä lapset innostuivat tekemään luontotaidetta. Näin hieno lehti syntyi kepeistä ja kävyistä!

¨

Eskareiden ja ekaluokkalaisten perjantaisissa väripiireissä oli teemana kahtena ensimmäisenä perjantaina sadonkorjuu. Omalla pisteelläni arvuuttelin hajun perusteella kasvimaan satoa ja arvausten jälkeen maistelimme myös. Maistiaisina oli lanttua, kesäkurpitsaa ja porkkanaa. Luin tunnin mittaisen tuokion aluksi ja lopuksi teemaan sopivat tarinat Tuula Korolaisen ja Leena Lumpeen tekemästä Sillä sipuli -kirjasta. Aloitussadun jälkeen haisteltiin ja maisteltiin, sitten tunnistettiin värityskuvina olleita vihanneksia ja juureksia ja väritettiin niitä. Myöhemmin kaikkien ryhmien värityksistä koottiin käytävään hienot sadonkorjuukärryt.

Väritystehtävän jälkeen luin vielä toisen sadun: Seitsemän vihreää miestä. Lukemisen jälkeen lapset arvuuttelivat mitä vihreät miehet oikein olivat ja lopulta saivat itse olla jättiläisinä, jotka rikkoivat seitsemän vihreän miehen veneen ja laskea veneen soutajat. Seitsemän vihreää miestähän olivat siis herneitä, jotka soutivat omalla palollaan ja päätyivät sadun lopussa jättiläisen vatsaan :)

Ohjaajiemme askartelupisteellä lapset valmistivat omat säilykepurkit sekä porkkanataulut repimällä. 

I-viikko

Aarrearkkuun oli kätketty tällä viikolla jotakin I-kirjaimella alkavaa ja pitkällisten arvailujen jälkeen taululle kertyi taas lista i-alkuisia sanoja. Pienten vihjeiden avulla keksittiin lopulta, että se mikä ei painanut oikein mitään, eikä kilissyt eikä kolissut arkkua ravistamalla, oli ilmapallo.

Ilmapallon löydyttyä harjoittelimme ilmapallon puhaltamista ja leikimme I-leikkiä, jossa musiikin soidessa kuljettiin ympäri luokkaa ja musiikin lakattua muodostettiin omasta vartalosta I. Vielä pohdimme miltä I-kirjain näyttää: suoralta viivalta, lyijykynältä, jääpuikolta, tikulta jne... Käsitöiden vohvelikirjontakin muistui osalle kirjaimesta mieleen.

Tiistaina jatkoimme I-viikkoa taputtamalla edellisen päivän sanoja viime viikon tapaan. Lapset saivat kirjainpusseihinsa toiset kirjainkortit ja muodostimme niillä kaikki mahdolliset tavut.

Matematiikassa tällä viikolla aiheina ovat numerot 0-4. Harjoittelimme numeromuotojen piirtämistä, joka olikin eskarista jo tuttua puuhaa. Lisäksi pohdimme mitä kaikkea luokassa on kunkin päivän opeteltava määrä. Luokan taululle alkoi muodostua lukusuora ja takaosaan numerotaulut, jotka teimme tunnilla yhdessä pohtien. Piirsin dokumenttikameran alla ja lapset kertoivat mitä tehdään. Harjoittelimme lukujen hajottamista ja pohdimme mistä laskuista luku saadaan vastaukseksi.
Tasatuntejakin harjoittelimme samalla kellosta.

I-viikolla aloitimme myös omien kuumailmapallojen valmistamisen. Vehnäjauho-vesiliisterillä liimasimme sanomalehtisuikaleita ilmapallojen päälle. Samalla viikolla ennätimme myös maalata pallot, mutta korien kiinnistys ja viimeistelytyöt jäivät seuraavaan viikkoon. Näin upeita niistä kuitenkin lopulta tuli:

Kuten kuvasta huomaa, luokkamme on muuttanut ensimmäisten viikkojen jälkeen. Aloitimme koulutyön väliaikaistiloissa, mutta viime viikolla pääsimme vihdoin muuttamaan varsinaiseen luokkaamme. Tila lisääntyi mukavasti ja nyt meillä on enemmän mahdollisuuksia ryhmitellä pulpetteja, jakaa ryhmiä ja työskennellä välillä lattiallakin. Tätä mahdollisuutta hyödynnämmekin usein aamupiireissä, ryhmätöissä ja pelailuissa.

Aarrearkusta löytyi avain

Tämän viikon kirjaimena on A

Aamulla luokkaan oli ilmestynyt laatikko, jota tutkittiin ja ihmeteltiin mikä se voisi olla - aarrearkku!

Sana kirjoitettiin taululle ja ryhdyttiin pohtimaan mitä aarrearkusta mahtaisi löytyä.
Vinkiksi lapset saivat, että sisältö alkaa samalla kirjaimella kuin aarrearkku. Taululle kirjattiinkin pitkä lista lasten hyviä ehdotuksia.

Kun ehdotuksia on jo niin paljon, että opelta alkoi kirjoitustila loppua. Päätettiin kurkistaa mitä arkussa on. Ensiksi sieltä löytyi pieni metallinen avain. Pohdimme yhdessä minne avain voisi sopia, mutta se jäi vielä arvoitukseksi, kun ei aarrearkussamme ollut lukkoa.

Arkusta löytyi vielä lisää avaimia. Metallisen avaimen kuva, joka kiinnitettiin arkkuun muistuttamaan meitä siitä mitä kaikkea arkusta on löytynyt sekä jokaiselle lapselle oma avain. Sellainen avain, jolla voi avata Aapisen, eli lukuavain. Lukuavaimen reiästä kurkisteltiin vielä Aapisen a-sivua ja luettiin tavuja.

Seuraavana aamuna taululla odottivat lasten keksimät a-alkuiset sanat lapuille kirjoitettuna. Sanoja oli (yllätys, yllätys) yhtä monta kuin oppilaitakin. Jokainen sai pulpetilleen yhden sanan, jota ryhtyi tutkimaan. Eriyttäminen oli helppoa, kun taitavimmat saivat pisimmät ja vaikeimmat sanat. Laskettiin montako kirjainta ja tavua sanassa oli ja tehtiin pituusjonoja sanojen pituuden mukaan lyhimmästä pisimpään ja pisimmästä lyhimpään.

Torstaina jatkettiin ryhmätunneilla A-viikkoa kirjainharjoituksilla. Piirsimme isoja ja pieniä a-kirjaimia ensin Taikamaan sähköisen materiaalin animaation mallista " omalla taikakynällä" (=sormella) pulpettiin, sen jälkeen kaikki pääsivät vuorotellen tekemään kirjaimia älytaulun taikakynällä, jonka muste katoaa puolen minuutin kuluttua. Taululle oli lasten mielestä ensimmäisellä kerralla vähän vaikeaa, mutta sitäkin mieluisampaa kirjoittaa ja lapset hämmästelivät kaikki vuorollaan katoavia kirjaimia.  Ensimmäisellä kerralla teimme niin, että kaksi lasta kerrallaan pääsivät kirjoittamaan älytaululle ja muut katselivat kirjoittamista. Intoa riitti lapsilla ihan vain toisten kirjoittamisen ja kirjainten taululta katoamisen hämmästelyyn. Kun kaikki olivat saaneet kirjoittaa muutaman ison ja pienen a:n taululle, saivat oppilaat viivattomatt A4-kokoiset vihot, eli taidevihot. Vihkon ensimmäiselle sivulle jokainen oppilas sai taiteilla liiduilla värikkään taideteoksen, jossa sai olla pelkkiä a-kirjaimia (isoja ja pieniä).

Taiteilun jälkeen tarkastelimme ison ja pienen A-kirjaimen asuinpaikkaa harjoituskirjan viivastolla ja lopulta lapset pääsivät kirjoittamaan kirjaimia myös harjoituskirjan sivulle. Tässä vaiheessa kirjaimet olivatkin jo tosi hienoja!

A-viikon päätteeksi askartelimme vielä auringonkukkia, jotka olivat koristaneet luokkaamme dokumenttikameran alla taustakuvana  jo koko viikon.