Isoja lukuja

Luvut suurenevat ykkösillä lukualueelle 20-50. Jaoimme ja sekoittelimme oppilaita rinnakkaisluokan kanssa eriyttämistarpeiden mukaan sopiviin ryhmiin. Omassa ryhmässäni laitoin lapset ensin laskemaan tulitikkuja. Tikkuja tulikin kourallisesta jokaiselle parille aika paljon (open moka), mutta hienosti laskemisesta suoriuduttiin. Lapset niputtivat tikut kumilenkeillä kymmenen tikun nippuihin ja yhdessä pohdittiin montako nippua tuli, montako tikkua nipuissa siten oli ja mitä tehdään yli jääneille tikuille. 

Tikkutehtävän jälkeen tutkittiin eläinten palikoita. Lukumäärien toteamisen lisäksi pohdittiin millä eläimellä on eniten, millä vähiten.

Sitten heitettiin lukuja nopalla, piirrettiin palikoita ja laskettiin laskuja. Tämän jälkeen kirjan tehtävät näyttivätkin oppilaista jo tosi helpoilta. 

Lopuksi pelattiin vielä Arvaa kuka? -peliä lukualueen luvuilla kysellen onko luvussa kymppien paikalla kakkonen, onko luvussa ykkösten paikalla vitonen jne..

Kevättä ilmassa

Luokka alkaa kuoriutua talvisista askarteluista vähitellen kevääseen. Käytävän ikkunassa kurkistelevat lasten virkkaamat puput, karhut ja hiiret. Lumihiutaleet, joita eläimet ikkunalla ovat ihastelleet, "sulivat" viime viikolla lasten reppuihin. Suolalla ja liimalla askarrellut lumihiutaleet olivat viimeinen talvinen askartelumme, ja vähän jo tuntui että kevät koitti ennen kuin nämä valmistuivat, mutta satoihan sitä lunta vielä tälläkin viikolla....
Ketjusilmukat virkattiin villalangasta koukulla. Eskarissa oli jo harjoiteltu sormivirkkausta ja taitavien ohjaajien avustuksella koukun käyttöä opetettiin jokaiselle kädestä pitäen ja kaikki saivat hienot eläimet virkattua. Osa innostui jatkamaan ketjusilmukoiden virkkaamista vielä työn valmistuttuakin.

Edellisestä yllin jaksosta seinällä vielä muistuttavat oravat, joiden viereen rakentuu vähitellen keväinen järvimaisema.

Hauet ja ahvenet ovat jo pari viikkoa uineet lasten maalaamien, leikkaamien ja kiertämien aaltojen ja kaislojen lomassa.

Tällä viikolla kalat saavat seurakseen upeita sinisorsakoiraita. 

Pääsiäinen näkyy luokassamme myös. Järven rannalle lennähtäneet tiput olivat yhden oppilaani ideoimat. Hän toi mallin ja ohjeistikin hienosti muita askartelun tekemisessä. Tänään koristelimme virpomisoksia. Puolessa tunnissa syntyi lasten käsissä näin upea asetelma värikkäitä oksia.

Palloillaan!

Vihdoin olemme saaneet pallot kaikille ekaluokkalaisille käyttöön. Syyskuussa tästä oli jo puhetta, kun ensimmäiset oppilaamme ottivat palloja luokassa käyttöön. Silloin totesin, ettei tälle porukalle kyllä palloja tule, mutta niin ovat vain kasvaneet koululaisina että talvella otettiin ensin muutama pallo käyttöön ja nyt lopulta tilattiin pallot kaikille oppilaille. Hyvin toimii. Yksi kattava ohje (toimi pallon kanssa niin kuin tuolin kanssa, ethän sitäkään heittele etkä pompottele) on annettu ja sillä pärjätään hienosti. Palloja toki hyödynnetään tunneilla, vastataan laskuihin pomppimalla oikea lukumäärä, tavutetaan sanoja pomppimalla samalla pallolla. Pallot ovat mukavan helposti siirreltävät istuimet myös silloin kun istutaan ryhmissä ilman pulpetteja. 

Pallojen sopiva koko on tärkeä. Liian pienen pallon kanssa pulpettia ei saa säädettyä riittävän alas, jotta työskentelyasento olisi hyvä ja liian iso pallo aiheuttaa paitsi hankaluuksia hyvän istuma-asennon ottamiseen, myös vaaratilanteita, kun jalat eivät ole tukevasti lattialla. Yleisohjeena on, että tunnilla istutaan niin, että jalat ovat joko lattialla tai pulpetin alla tangolle, mutta välillä tästäkin voidaan lipsua ja porukalla venyttää selkää tai tasapainoilla pallon päällä. 

Mitään ongelmia pallot eivät ole vilkkaassakaan luokassa aiheuttaneet, yksi ainoa pallo on rikottu näiden viiden kuukauden aikana ja sekään "vahinko" ei sattunut luokan omille oppilaille. Kokemukset jumppapalloista istuimina ovat puhtaasti positiivisia. Kaikille pallot eivät tietenkään sovi ja pari oppilasta vaihtaa säännöllisesti pallon tuoliin etenkin äidinkielen ja matematiikan tehtäviä tehdessään, mutta pääsääntöisesti pallot ovat lapsille mieluisampia kuin tuolit ja pallon vaihtaminen tuoliin aiheuttaa harmia.

Talven riemuja

Yllissä olemme tutustuneet eläinten talveen, pohtineet talvihorrokseen vaipuvia käärmeitä ja muurahaisia sekä untaan nukkuvia karhuja ja mäyriä. Askartelimme oravia, piirsimme jäniksen jälkiä ja muovailimme kettuja paperimassasta.

Keväisen lämmin auringonpaiste sulatti luistelujäät ja muutti ulkoilusuunnitelmat. Rakentelimme ryhmissä tänään metsän eläimiä lumesta. Tuotoksina syntyi kettuja, susia, jäniksiä, karhuja pesissään ja siilejäkin horrostamassa.

Upea aurinkoinen ulkoilu päätettiin vauhdikkaaseen, ja open silmissä aika hurjaankin mäenlaskuun kumpareikoksi hioutuneessa pulkkamäessä. Onneksi vahingoilta säästyttiin ja kaikilla oli kivaa!

Lumiukot, lumiukot...

Lumiukot, lumiukot ketjussa kulkee,
nysäpiipun, nysäpiipun suuhunsa sulkee.
Olalle he taputtavat ystävää ja veikkaa,
hangella heittelevät kupperiskeikkaa.
Lumiukko, lumiukko pyöreä kuin pulla,
hauska on sun kerallasi tanssimahan tulla.
Kädessä on keppi ja nappina on hiili,
ketterä on pyörimään kuin automobiili.

Kylläpä syntyi hienoja lumihiutalepalloja lumiukkojen kera tänään!

Joulukirje huoltajille

Monta koulupäivää on kuljettu yhteistä matkaa elokuun jännityksestä, innostuksesta ja tutustumisesta tähän joulun aikaan. Matkaan on tarttunut monta opittua asiaa, monta murhetta on itketty ja silitelty pois, mutta paljon on yhdessä koettu suurta riemua ja ilon aiheitakin.

Oli upeaa päättää lukuvuosi tänään kirkossa yhteiseen tilaisuuteen. Juhlan rakentaminen, on se sitten kuvaelma kirkossa tai perinteinen kuusijuhla koululla, on iso ponnistus koulun aikuisille ja lapsille arkisen työn ohella, mutta yhdessä tekeminen on samalla erityisen palkitsevaa.

Tuntui mukavalta kokoontua viimeisen kouluviikon aikana joka päivä koko koulun yhteisiin harjoituksiin. Olimme tekemässä juhlaa, jossa jokaisella oli oma roolinsa ja johon jokainen sai osallistua. Pienessä koulussa yhteishenki ja yhdessä tekemisen voima korostuvat erityisellä tavalla. Isot auttavat pienempiään ja koulun aikuistenkin työ on tiivistä joukkuepeliä, jossa jokaista pelaajaa tarvitaan ja jossa kaikki välittävät toisistaan. Erityisen tärkeässä roolissa tällä pelikentällä olette myös te oppilaiden huoltajat.

Yhteistyö on voimaa meidänkin kesken. On ollut todella mukava tutustua teihin syksyn aikana ja nähdä miten hyvällä yhteistyöllä voimme saada paljon aikaan meille rakkaiden lasten parhaaksi. Vastaan tulee välillä vaikeita hetkiä niin oppilaille, opettajalle kuin vanhemmillekin, mutta yhdessä, toinen toistamme tukien ja toisiamme rohkaisten löydämme ratkaisut isoihin ja pieniin pohdintoihin.

Tämän Samuli Edelmannin tunnelmallisen Hiljaisuuden valo -joululaulun välityksellä haluan kiittää sydämellisesti teitä kaikkia syksyn yhteistyöstä ja toivottaa oikein leppoisaa, tunnelmallista ja rentouttavaa joulun aikaa sekä iloista uutta vuotta!

https://www.youtube.com/watch?v=0DMZdcVB0zM

Terhi

Tavutellaan

Lähes kaikki kirjaimet on nyt harjoiteltu ja tänään lapset muodostivat ryhmissä aikaa vastaan mahdollisimman paljon sanoja annetuista tavuista. Olipa sutinaa ja innostusta, mikä ryhmä keksii eniten sanoja!